Sanna Tahvanainen kirjoitti lastenkirjan äidin unettomuudesta. – Luulen, että lastenkirjani voivat olla kivoja, tai hyvinkin tuskaisia lukea aikuisille, hän pohtii.
Sanna Tahvanainen kirjoitti kirjan äidin unettomuudesta. Bellan äiti ei nuku, vaan tekee töitä myös öisin. Kirjaa ei kuitenkaan ole tarkoitettu äidille – Lohikäärmeunia on lastenkirja.
– En valitse aiheita, aiheet valitsevat minut, Tahvanainen kuvaa.
Kuvituskuva.
"Bellan äiti on väsynyt. Hän on niin väsynyt, ettei saa unta.
Miten voi olla niin väsynyt, ettei saa unta? Bella nukahtaa aina heti."
Vuosia sitten Tahvanaisen tytär toivotti äidilleen hyviä unia. Lapsi totesi ruotsiksi ”näe unta lohikäärmeistä” – siis näe lohikäärmeunia.
– Hän sanoi heti perään, että mulla on sitten copyright, et tee siitä mitään. Hän tietää minut niin hyvin, Tahvanainen kuvaa.
– Opetin hänelle heti alkuun, kun hän oli parivuotias, että mikä tekijänoikeus on. Ei saa pureskella kynsiä, on ajanhaaskausta ajaa säärikarvoja ja etenkin tämä tekijänoikeus. Kun on kirjailijan lapsi, on tärkeää, että hänellä on omat sanat.
Lopulta tytär kuitenkin antoi vapaaehtoisesti äidilleen luvan käyttää lohikäärmeunia teoksessaan.
Meni vuosia. Lopulta ajatus teoksesta tuli Tahvanaiselle lomamatkalla Kööpenhaminassa.
– Se tuli kuin vettä vain. Olin varmaankin alitajunnassani kirjoittanut sitä muutaman vuoden.
Kuvituskuva.
Aihepiiristä huolimatta kirja on tarkoitettu lapsille.
– Luulen, että lastenkirjani voivat olla aikuisille kivoja, tai hyvinkin tuskaisia lukea. Kirjoissani on aina vähintään kaksi tasoa, lasten ja aikuisten taso.Tahvanaisen mukaan rankastakin aiheesta voi tehdä lapselle kirjan. Jälkikasvu aistii joka tapauksessa, jos kotona on jokin vialla.
– Ainakin minun lapseni tietää melkein kaiken minusta. Totta kai minullakin on omat, yksityiset asiat, mutta kyllähän lapsi tietää, jos aikuinen ei nuku. Kyllä siitä on hyvä puhua, että minkä takia en voi nukkua, tai mitä unettomuus on. Se on eräs elämänvaiheista, joskus tekee liian paljon töitä.
Seuraavan lastenkirjansa Tahvanainen kirjoittaisi riippuvuudesta.
– En ainakaan halua kirjoittaa mitään kiiltokuvia. Jos puhutaan aiheista, minua kiinnostavat tällaiset ”oikeat” aiheet.
Lapsen maailmassa orava voi olla riippuvainen popcornista, mutta aikuinen voi nähdä söpön eläimen riippuvuudessa oman ongelmansa – alkoholin tai pelit.
Kuvituskuva.
""Et saa tehdä töitä sängyssä", Bella sanoo.
"Tiedän, tiedän”, äiti sanoo.
"Ihan pikkuisen vain. Sitten olen valmis."
Sitten kuuluu taas PIM, ja äiti uppoutuu tutkimaan näytöllä vilistäviä lukuja."
Tahvanainen ei tuomitse unettomuuteen asti töitä painavaa aikuista.
– Voin hyvin ymmärtää Bellan äitiä. Minäkin teen töitä sängyssä hyvin paljon. Ja sohvassa, kotona, aina. Mulla ei ole työhuonetta, Tahvanainen kuvaa.
Bellan äiti tekee töitä Kiinaan. Talous, kasvu ja numerot vilahtelevat teoksessa.
– Kiinassahan on päivä, kun Suomessa on yö. Ei ole ihme, että Bellan äiti valvoo. Numeroiden maailmassa tapahtuu kaikkea kivaa, kun täytyisi nukkua Suomessa.
Tahvanainen itse kertoo ottavansa usein iltapäivisin torkut.
– Sehän olisi ajan haaskausta mennä työhuoneeseen nukkumaan, hän heittää.
Tahvanainen on kirjoittanut myös runoja ja aikuisten romaaneja.
– Lastenkirjat tekevät musta pitkällä tähtäimellä paremman romaanikirjailijan. Jos tekee hyvää lastenkirjallisuutta, on pakko olla täydellinen kaari, Tahvanainen sanoo.
– Olen aika huono tekninen kirjailija, en osaa suunnitella pätkääkään. Lähden intohimoisesti ja vaiston varassa projekteihin.
Lastenkirjailijalla ei ole varaa kokeilla ja epäonnistua, koska tekstiä on niin vähän. On pakko suunnitella ja onnistua.
– Ne ovat vähän kuin sormiharjoituksia. Hauskaa ja kivaa.
Nyt työn alla on jälleen aikuisille suunnattu teos.
– Tulossa on romaani Coco Chanelista, Tahvanainen paljastaa.
Kursivoidut kohdat on lainattu Lohikäärmeunia-teoksen kuvauksesta Schilds&Söderströmsiltä.