Väestöliiton tutkimusprofessori Osmo Kontula arvelee, että tulevaisuudessa Suomessa tavataan yhä enemmän puumia. Tällä amerikkalaisilta lainatulla termillä ei tässä yhteydessä suinkaan tarkoiteta kissaeläintä vaan naista, jota kiinnostavat itseään selvästi nuoremmat miehet.
Osmo Kontulan mukaan puumia on Suomessa hyvin vähän, vaikka lehtijuttujen perusteella saattaakin saada käsityksen, että "puumailu" olisi nyt jotenkin trendikästä ja kovasti yleistymässä.
− Jos puuma määritellään naiseksi, jolla on itseään yli 10 vuotta nuorempi miesystävä, puumia on Suomessa ehkä kaksi tai kolme prosenttia väestöstä, Osmo Kontula sanoo.
Hän lisää kuitenkin, että niin sanottu puumailmiö todennäköisesti lisääntyy tulevaisuudessa väestön ikääntymisen myötä.
− Tilastollisesti miehet kuolevat noin kahdeksan vuotta nuorempina kuin naiset. Toisin sanoen naisleskiä on aina enemmän kuin miesleskiä. Ja jos naiset eivät halua viettää loppuelämäänsä yksin, heidän täytyy etsiä seuraa nuoremmista miehistä, Kontula selittää.
Seksihalut kohtaavat parhaiten, kun mies on vanhempi
Puumailmiöstä puhuttaessa kuulee usein, että hyvä seksielämä on usein syynä siihen, että keski-iän ylittäneet naiset haluavat seurustella nuorempien miesten kanssa ja päinvastoin. Nuoret miehet kuulemma arvostavat aikuisten naisten kokeneisuutta ja naiset nuorten miesten kokeilunhaluisuutta.
− Yksilöllisiä eroja tietysti on, mutta tilastojen mukaan naisten ja miesten seksihalut kohtaavat parhaiten silloin, kun mies on selvästi vanhempi, tutkija sanoo.
Nimittäin tuoreen tutkimuksen mukaan nainen haluaa seksiä keskimäärin yhtä usein ja yhtä paljon kuin itseään 20 vuotta vanhempi mies.
Kontulan mukaan yksi syy puumailmiön mahdolliseen yleistymiseen saattaisi olla myös, että nuoret miehet eivät enää välitä esimerkiksi siitä, että nainen tienaa enemmän tai on paremmassa yhteiskunnallisessa asemassa.
− Luulen, että nuoria miehiä kiinnostavat vanhemmat naiset samasta syystä kuin nuoria naisia kiinnostaa vanhemmat miehet. Heitä ehkä viehättää esimerkiksi raha, vaikutusvalta tai elämänkokemus.
− Siinä mielessä voi sanoa, että yhteiskunta on tasa-arvoistumassa, Kontula pohtii.