Lapset altistuvat tuoreen raportin mukaan joissakin uskonyhteisöissä voimakkaille peloille. Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttilan mielestä viranomaiset eivät aina ymmärrä lasten tilannetta.
Lapsille kerrotaan joissain uskonnollisissa yhteisöissä varsin pelottavia asioita. Uskontojen uhrien tuki -yhdistyksen mukaan esimerkiksi monet Jehovan todistajien lapset pelkäävät maailmanloppua ja helluntailaiset ja vanhoillislestadiolaiset helvettiin joutumista.
Yhdistyksen tuoreesta selvityksestä käy ilmi, että erityisen voimakasta pelkoa lapsille aiheuttavat väitteet siitä, että pahat henget ovat todellisia ja vaarallisia ja uhkaavat heitä. Selvitys pohjautuu aiemmin tehtyihin tutkimuksiin ja kirjoituksiin. Yhdistys luovutti raporttinsa lapsiasiainvaltuutetulle tällä viikolla.
Yhdistyksessä arvellaan, että muissa yhteyksissä yhteiskunta ei hyväksyisi vastaavaa, vaan pyrkisi suojelemaan lapsia.
Lapsiasainvaltuutettu: Lasten ihmisoikeuksia on kunnioitettava
Lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila myöntää, että lastensuojelun ammattilaiset eivät aina ymmärrä eri yhteisöissä elävien lasten kohtaamia tilanteita.
– Esille nousee kysymys, kuinka paljon olemme viranomaispuolella tehneet työtä sen eteen, että uskonnollisissa yhdyskunnissa tunnistetaan perus- ja ihmisoikeudet ja tiedetään lasten oikeuksista sekä lapsen kasvusta ja kehityksestä. Ja toisaalta myös niin päin, kuinka paljon viranomaistoimijat tietävät ja tuntevat uskonnollisia yhdyskuntia. Koko tämän tietoperustan ja dialogin vahvistamisesta on ilman muuta nyt kyse.
Kurttilan mukaan tilanne kohenee parhaiten lisäämällä viranomaisten ja uskonnollisten yhteisöjen välistä vuorovaikutusta.
– Eikä vain silloin, jos näemme ongelmia ja on tapahtunut jotain senkaltaista, mihin pitää puuttua. Sitä, miten uskonnolliset yhdyskunnat toteuttavat lapsen oikeuksia ja tunnistavat lapsen edun, pitäisi pystyä arvioimaan jatkuvasti.
Kurttila korostaa, että ennakkoluulojen ei pitäisi antaa värittää uskonnollisia yhteisöjen arviointia.
– Arvioinnin on pohjauduttava vahvaan tutkimukseen ja tieteeseen, ei sattumanvaraisuuteen eikä epäluottamuksen henkeen.
Myös uskonnollisten yhteisöiden toimintaedellytyksiä pitää vahvistaa
Kurttilan mielestä seuraavaksi on saatava laadituksi säännös siitä, miten uskonnolliset yhteisöt voivat ”toteuttaa tarkoitustaan” perusihmisoikeuksia kunnioittaen.
– Suomessa tarvitaan aktiivinen, selkeästi rakennettu prosessi, jossa arvioidaan uskonnollisen yhdyskunnan toimintaa lapsen oikeuksien näkökulmasta. Sitä kautta vahvistetaan myös uskonnollisten yhdyskuntien edellytyksiä toimia uskonnonvapauden piirissä.
– Nyt on herättävä pohtimaan sitä, millä tavalla arviointiin yhdistetään vahva asiantuntijatieto ja riippumattoman asiantuntijuuden käyttö. Tässä tärkeinä toimijoina ovat viranomaiset, tietyt ministeriöt sekä patentti- ja rekisterihallitus, Kurttila selvittää.
Sosiaalinen media on tullut uskonnon uhrien tueksi
Julkisuudessa on puhuttu viime vuosina uskonnollisissa yhteisöissä syntyneistä traumoista varsin paljon. Kurttilan mukaan yksi syy siihen on se, että lasten oikeudet tunnetaan nykyään aiempaa paremmin. Hän arvelee, että nykyään on myös entistä helpompi ottaa vaikeitakin asioita esille julkisesti.
– Tähän aikaan liittyy sellainen piirre, että yksittäiset ihmiset uskaltavat entistä paremmin kertoa lapsuudessaan ja nuoruudessaan kokemistaan uskonnolliseen kasvatukseen liittyvistä ongelmista.
Sosiaalinen media on helpottanut Kurttilan mukaan suuresti monien tilannetta.
– Ihmiset, jotka ovat kokeneet joitain uskontoon liittyviä asioita raskaina ja oman kehityksen kannalta vahingollisina, löytävät siellä toisiaan. Ja se rohkaisee muitakin toimimaan.