MTV Sportin jääkiekkoasiantuntija Petteri Sihvosen mukaan Liigan ankarat taloudelliset reunaehdot – kun rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät suhteellisesti – johtavat siihen, ettei kahdella kolmasosaa joukkueista ole realistista mahdollisuutta pelata mitaleista.
Ylälaidan videolla Petteri Sihvonen avaa Tulosruudussa näkemyksiään liigakauden alla.
Suljetun Liigan kiroukset ovat ilmeiset. Kun todellinen kilpailu on poissa, eikä häntäpään organisaatioiden tarvitse olla huolissaan sarjapaikastaan ja niin muodoin oma maksimaalinen potentiaali jää mittaamatta, sarjan keskikastin on verrattain helppo tehdä eroa pahnan pohjimmaisiin.
Jokaisen kevään kamaluus koetaan siinä, kun toivonsa menettämäisillään olevat seurat lyövät parhaat pelaajansa lihoiksi.
Suljetun Liigan paradoksi on siinä, ettei se kykene muodostamaan itsestään eheää tuotetta, vaikka toisin luulisi. Kilpailun valjuus johtaa siihen, että katto-organisaatio tyytyy kompromissein pitämään jotenkuten huolta jokaisesta 15 jäsenestään. Toimitusjohtajalla ei ole tarvittavaa valtaa, eikä toimitusjohtajaa kehtaa oikein edes perinteisessä mielessä mainita toimitusjohtajana, osuvampi kuvaus on eräänlainen seuroja palveleva sihteeri.
Liigassa pääsee luvattoman helposti sijoille 7-10, koska paine alta päin on vain vähäinen. Vuorostaan näiden keskikastin joukkueiden – Lukon, Ässien, KalPan, SaiPan ja Pelicansin – ”mestaruus” on käytännössä runkosarjan sija kuusi, mikä oikeuttaa suoraan pääsyyn varsinaisiin pudotuspeleihin.
Voi hieman sarkastisesti sanoa, että esimerkiksi edellisellä sesongilla SaiPa voitti omassa ”sarjassaan” loistokkaasti hopeaa ilman, että sillä olisi sitten sen enempää kuitenkaan ollut mitään jakoa. SaiPa päätyi lopulta sijalle seitsemän.
Kärkeen matkaa
Sikäli talous ei sentään sanele onneksi kaikkea Liigassa, että Lukko ei resursseistaan huolimatta ole onnistunut kiipeämään pysyvästi oikeastaan lähellekään sitä tasoa ja luotettavuutta, jossa Tappara, JYP, Kärpät ovat. Suurten kärkiviisikkoon kuuluvilla HIFK:lla ja TPS:llä on niilläkin vielä uskottavuutensa kanssa tekemistä.
Enää ei ole näköpiirissä sellaiset ihmeet kuten kevään 2006 HPK:n mestaruus ja kevään 2013 Ässien mestaruus. Toissakauden KalPan kipuaminen aina finaalisarjaan asti Tapparaa vastaan on poikkeus, joka koetteli ilahduttavasti sääntöä.
On surullista sanoa, että taloutensa tähden Lukko, Ässät, KalPa, SaiPa ja Pelicans ovat huomenna perjantaina alkavassa Liigassa tuomittu keskikastiin.
On vielä tähdennettävä, ettei tämä ole eurooppalaiselle joukkuepallopelisarjalle tavatonta, että seurat ovat menestyksen suhteen etukäteen liki ennalta määräytyneitä sarjataulukon johonkin kastiin. Vaan suomalaisen pääsarjajääkiekkoilun kannalta tässä Liigan tapauksessa huoli kumpuaakin siitä, että pääongelma – eli suljettu sarja ja suljetun sarjan hieman amatöörimäinen hoitaminen – on pääosin itseaiheutettu pulma.
Tuhon mekanismi
Eittämätön fakta on, ettei Liiga ole kokonaistaloudeltaan kasvanut toivotulla tavalla 2000-luvulla.
Yhtä fakta on, että suljetun sarjan pitimiksi 15 joukkuetta on aivan liikaa pelaamaan Liigaa.
Jos ja kun näyttää, etteivät herrat uppiniskaisuuttaan ja näköalattomuuttaan aio avata Liigaa putoamisille ja nousuille, olen hengessäni pohtinut niin, että lopulta ikään kuin luovan tuhon mekanismilla se, että osa seuroista pääsee pian nauttimaan suurempien ja hulppeampien areenoiden kaikkinaisista eduista, pudottaa lopulta väkisinkin ajan oloon Liigan seuramäärän sinne jonnekin 10 tienoille.
Nykyinen holtiton meno ei voi jatkua määräänsä kauemmin. Jollakin aikajänteellä jääkiekkotoiminta on vakavasti uhattuna arviolta viidellä paikkakunnalla Suomessa.
Kun Liiga-laiva on päästetty ajelehtimaan lastuna talousmarkkinoiden myrskyävälle merelle, markkinat tuppaavat lopulta hoitamaan oman tehtävänsä armoa tuntematta.
Petteri Sihvosen ennakkoarviot Liigan marssijärjestyksestä julkaistaan peräkkäisinä päivinä. Eilen hän arvioi sijoille 11-15 sijoittuvat joukkueet. Lue artikkeli tästä. Liigan käynnistymispäivänä perjantaina Sihvonen ruotii sarjan viiden kärkijoukkueen tilanteen.