Ministeriön virkamiehen mukaan ei ole mahdotonta, etteikö rahoitusvaje voisi heijastua myös poliisin henkilöstöresursseihin, vaikka sitä koskeva rahoituspyyntö on täyttymässä.
Sisäministeriö ja valtiovarainministeriö ovat eri linjoilla siitä, millainen lisäys valtion budjettiin tarvittaisiin poliisien toiminnan turvaamiseksi.
Valtiovarainministeriö ehdotti eilen, että poliisitoimen rahoitustasoa nostetaan 17,5 miljoonalla eurolla ensi vuonna. Sisäministeriö puolestaan esittää 42 miljoonan euron lisäystä.
Neuvotteleva virkamies Antti Karila sisäministeriöstä arvioi ensin STT:lle, että tälle tasolle jäädessään erotus olisi niin suuri, että se tarkoittaisi henkilöstövähennyksiä poliisissa. Hän täsmensi myöhemmin, että sisäministeriö on kyllä saamassa kaipaamansa 17,5 miljoonaa euroa poliisin henkilöstömenoihin, mutta se kaipaa lisärahoitusta ICT- ja toimitilakuluihin.
Sisäministeriö pyysi näihin menoihin 24,5 miljoonan euron lisäystä, mutta olisi Karilan mukaan saamassa niihin vajaat neljä miljoonaa.
– Varsinkin lyhyellä tähtäimellä ICT- tai toimitilapuolella on vaikea joustaa, hän sanoo.
Karila pelkää, että rahoitusvaje voisi tämän vuoksi heijastua myös poliisin henkilöstöresurssien käyttöön. Hänen mukaansa lisävarojen saamatta jääminen ei suoraan tarkoittaisi henkilöstövähennyksiä, mutta tätä mahdollisuutta ei voida poissulkea.
Poliisin rahoista kiista jo vuosi sitten
Poliisin määrärahoista kiisteltiin näyttävästi julkisuudessa vuosi sitten.
Silloin poliisi lobbasi määrärahojensa puolesta ilmoittamalla yt-neuvottelujen aloittamisesta samana päivänä, kun valtion ensi vuoden talousarvioesitys tuli julki, vaikka poliisille oli esityksessä varattu edeltävää vuotta enemmän rahoitusta. Lopulta poliisi perui neuvottelut saatuaan 30 miljoonan euron lisärahoituksen.
Lue myös: Selvitys poliisin rahojen käytöstä valmistui – tässä syy, miksi rahat eivät riitä, vaikka budjetti kasvaa vuosi vuodelta
Tapauksen jälkeen poliisin määrärahojen käytöstä laadittiin ulkopuolinen selvitys. Sen mukaan poliisin toiminnan perusrahoitus ei ole riittävää, vaikka määrärahat ovat kasvaneet tasaisesti vuosien ajan. Helmikuussa julkaistu selvitys katsoi, että poliisin toimintaa paikataan säännöllisesti pääosin määräaikaisella lisärahoituksella, jolloin pitkäjänteinen suunnittelu kärsii.
Nykyinen hallituspohja sitoutui aloittaessaan nostamaan poliisien määrän 7 500:een. Karila kertoo, että arvio tänä vuonna saavutettavasta tasosta on 7 535 poliisia. Sisäministeriö varoittaa, ettei tasoa pystytä pitämään yllä ilman merkittävää määrärahalisäystä.
Ministeriön pyytämä 42 miljoonan rahoitus auttaisi sen mukaan turvaamaan henkilöstön lisäksi välttämättömät panostukset poliisin ICT-järjestelmiin ja toimitiloihin. Karila vetoaa muun muassa toimitilojen korjausvelkaan.