Tylyt potkut Tampereen Ilveksestä viime syksynä saanut jääkiekkovalmentaja Jouko Myrrä koki elokuussa oudon ja karun tunteen. Jokin oli eri tavalla kuin edellisinä 45 vuotena, Myrrä kuvailee.
Ilves päätyi vuosi sitten lokakuun alussa harvinaiseen ja radikaaliin ratkaisuun. Vaikka joukkue johti SM-liigaa, sen päävalmentajana toiminut Jouko Myrrä sai potkut ja tilalle palkattiin Nuoria Leijonia ja sitä ennen Hämeenlinnan Pallokerhoa aiemmin luotsannut Antti Pennanen. Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo perusteli ratkaisua "tulevaisuuteen katsomisella".
1:08
Edeltävällä kaudella Ilveksen SM-pronssille luotsanneen Myrrän oma tulevaisuus muuttui samalla sydämettömäksikin katsotulla tavalla. Hän ei saanut tuolloin edes hyvästellä Ilveksen pelaajia – seurassa, jota hän oli valmentanut 14. peräkkäistä kauttaan, mihin lasketaan sekä vuodet juniorivalmentajana että sesongit miesten SM-liigassa.
"En ikävä kyllä saa olla mukana"
Potkuista on kulunut vajaa vuosi. Puhelimeen reippaasti vastaava Myrrä on seurannut SM-liigakauden alkua television välityksellä, minkä lisäksi hän oli ensimmäistä kertaa potkujensa jälkeen katsomassa Liigaa paikan päällä, kun Tappara kohtasi viime viikolla HIFK:n.
Myrrä tunsi olevansa hallilla kotonaan. Hän sai nähdä jäällä hänelle tuttuja pelaajia ja juttusille tuli tuttuja ihmisiä.
LUE MYÖS: Olli Jokiseen kohdistettiin kovia epäilyksiä – alkukausi muuttanut kaiken: "Arvostan todella korkealle"
Kohtaamiset potkujen jälkeen ovat olleet usein positiivisia.
– Ihmiset, jotka ovat minua kohdanneet, ovat olleet erittäin lämpimiä. Iso osa tulee aika vahvoilla tunteilla kiittämään siitä, mitä hyvää Ilveksessä tein. Se lämmittää, Myrrä kertoo.
Hän kuvailee olleensa onnellisessa asemassa saatuaan valmentaa 13,5 vuotta saman logon alla. Vaikka mies "on pystynyt kulkemaan pystypäin", hän ei peittele sitäkään, että mieltä on ymmärrettävästi kaihertanut.
– Aktiivisessa hallivalmennuksessa en ikävä kyllä tällä hetkellä saa olla mukana. Ei ole mitään joukkuetta mitä valmentaa, työttömänä potkujensa jälkeen ollut Myrrä toteaa.
"En halua olla ensi elokuussa tässä samassa tilanteessa"
Viime talven jälkeiset kevät ja kesän ensikuukaudet menivät Myrrän mukaan vielä omalla painollaan, mutta elokuussa ennen kauden alkua mielen valtasi tyhjä olo.
– Kun otetaan työ ja intohimo tuolla lailla kesken pois ja olet kohta jo yli 11 kuukautta ollut ilman valmennustyötä, niin… pystyn sanomaan, että kesä kun alkoi olla elokuun alussa niin sanotusti ohi, tuli outo tunne, että hei, tämä on 46 vuoteen ensimmäinen elokuun alku, kun en saa mennä hallille.
– Kun pikkupoikana on aloittanut seitsemän–kahdeksan vanhana pelaamaan ja 19 talvea on vetänyt pelaajana ja 15 vuotta valmennustoiminnassa, tunsi sisuskaluissaan, että jotain elokuun alusta nyt puuttuu.
LUE MYÖS: Tässä on tunne pinnassa! Jukka Rautakorpi raivostui ja oli hypätä kaukaloon – syynä eriskummallinen tuomariratkaisu
Myrrä kaipasi sellaistakin perusarkista asiaa, että hän lähtee aamukahdeksalta sotkemaan polkupyörällä kohti jäähallia. Hän ikävöi sarjapelien lähestymisen aiheuttamaa värinää.
– Valmennustiimillä ja johtoryhmällä, johon kuuluvat huoltajat, hierojat ja kaikki, on aina oma kutina ja hyvä hytinä, että kohta päästään taas pelaamaan pinnoista. Sellainen puuttui.
Yksi ajatus on voimistunut.
– Minulle on tullut syksyn aikana vahvasti tunne, että en halua olla ensi elokuussa tässä samassa tilanteessa. Minä haluan valmentaa, on se paikka sitten mikä tahansa.
– Viimeistään ensi keväänä haluan takaisin jääkiekon ja pelaajien pariin tekemään arjen työtä.
"Mielelläni valmentaisin Suomessa"
Kun Myrrältä kysyy, onko puhelin viime aikoina pirissyt mahdollisten valmennuspestien tiimoilta, hän tunnustaa käyneensä "jokusen seuran kanssa" alustavia keskusteluja jo tämän kauden jälkeisestä ajasta. Hän kuitenkin korostaa puheiden olleen alkutekijöissään, eikä mitään konkreettista ole juonittu.
Ensisijaisesti Myrrä haluaisi valmentaa jatkossakin SM-liigassa, jossa hän toimi Ilveksen apuvalmentajana 2016–19 ja sen jälkeen päävalmentajana viime syksyyn saakka.
– Mielelläni valmentaisin Suomessa Ilves-pestin jäätyä vähän niin kuin kesken, mutta jos ulkomailta tulisi tarjous huippusarjasta ja mieluisasta organisaatiosta, olisin tietysti sinnekin valmis lähtemään.
Entistä suurempi nälkä
Kun Myrrä aikanaan penkin taakse taas hyppää, aitona, humaanina ja positiivisena persoonana pidetty mies uskoo olevansa ihmisenä pitkälti samanlainen kuin aiemminkin.
– Se täytyy kuitenkin myöntää, että nälkä ja halu valmentaa voittavaa jääkiekkoa ja kehittyä koutsina on entisestään kasvanut. Samoin halu olla jollain tavalla entistä enemmän ytimessä hyvien kollegoiden ja pelaajien kanssa, kiitollisuus ja tietoisuus hetken ainutkertaisuudesta.
LUE MYÖS: Jussi Ahokas kommentoi TPS-kohun taustoja podcastissa – näin päävalmentajan ratkaisuja ohjailtiin: "Sitä haluttiin"
– En ole tosin huono ollut siinä aiemminkaan. Olen aina täysillä ollut joka päivä, halukas oppimaan ja utelias, mutta kun joukkueen arkeen saa taas palata, uskon, että sydän pelaajia, pelin kehittämistä ja itsensä kehittämistä kohtaan on entistä kovempi.
– Liekki palaa varmasti niin kovana kuin se 54-vuotiaan kropassa pystyy roihuamaan.
Samalla kun polte on voimistunut, Myrrä korostaa kehittäneensä itseään myös ammatillisesti. Ajatuksia jääkiekkovalmentamisesta ”pelkkiä viivelähtöjä tai painekarvauksia kokonaisvaltaisemmin” hän valottaa vaihtaneensa ennen kaikkea Ilves-vuosilta tuttujen nykyisten Mestis-luotsien, Kooveen Miikka Kuuselan ja Hermeksen Tuukka Poikosen, kanssa.
"Pitää olla parempi valmentaja"
Myrrä sai Ilves-kausinaan paikoin kritiikkiä etenkin löyhinä pidetyistä pelillisistä raameista. Hän kiteyttää itse yleisesti, että "otetaan vanhoista kausista kaikki hyvä mukaan ja koetetaan petrata niitä juttuja, joissa on ollut parannettavaa".
– Ainahan kun pääsee saa uuden mahdollisuuden valmentaa uuden valmennustiimin ja uuden joukkueen kanssa on tietty raikkaus ja uusi tuleminen mielessä. Ei jääkiekkoa voi kuitenkaan varsinaisesti uudestaan keksiä.
– Pitää olla parempi valmentaja kuin edellisinä vuosina, eikö se niin mene?