Vuosikausiksi pitkittynyt taantuma ja poliittisen päätöksenteon vaikeus Suomessa ja Euroopassa ovat aiheuttaneet Osmo Soininvaaran mukaan Suomelle vahinkoa yli 100 miljardin euron arvosta. Vihreiden konkaripoliitikko summaa arvionsa Jäähyväiset eduskunnalle -kirjassaan.
– Esson baareissa ja torikahviloissa on kauhisteltu, kuinka paljon suomalaiset veronmaksajat ovat joutuneet tukemaan muita euromaita. Tosiasia lienee, että näin laskettuna Suomi on hyötynyt eurokriisistä, koska se on pitänyt Suomen valtionlainojen korot liki nollassa, eikä ainakaan vielä ole lainoja jouduttu antamaan anteeksi tai takuita maksamaan, Soininvaara kirjoittaa.
Kreikalle annetut tukimiljoonat ovat Soininvaaran mukaan vähäisiä ropoja verrattuna siihen, kuinka paljon viennin sakkaaminen eurokriisissä on haitannut Suomea. Kirjan grafiikassa Soininvaara arvioi, kuinka Suomen bruttokansantuote olisi kasvanut ilman eurokriisiä verrattuna nykytilanteeseen. Arvio vuoden 2007 jälkeen menetetystä kansantulosta on karmea.
– Se on noussut jo pitkälti yli sadan miljardin euron ja kasvaa joka kuukausi kolmella miljardilla eurolla. Viennistä riippuvainen Suomi kärsii huomattavasti siitä, että ostajamailla menee huonosti. Tätä laskua olemme itse olleet nostamassa vaatimalla talouden alasajoa Etelä-Euroopassa, Soininvaara harmittelee.
Eurooppa menettänyt vuosikymmenen
Soininvaaran mukaan Eurooppa on etenkin Yhdysvaltoihin verrattuna epäonnistunut karkeasti finanssikriisin hoidossa. Pieni katastrofi koko Euroopalle, Kreikan tuho on verrattavissa sotaan, Soininvaara kirjoittaa.
– Eurooppa on menettämässä kehityksessä kokonaisen vuosikymmenen. --Johtavasta maanosasta on tulossa jälkeenjäänyt.
Kreikan nuorisotyöttömyys (n. 60 %) huolettaa Soininvaaraa erityisesti.
– Vakavin ongelma Kreikalle on, että koulutetut nuoret eivät ole jääneet Kreikkaan työttömiksi vaan ovat muuttaneet muualle. Parhaat menestyvät erinomaisesti uusissa kotimaissaan ja jäävät sinne. Sellaisesti ei mikään maa selviä.
Kirjan lopulla Soininvaara maalailee uhkakuvia myös Suomen menetetystä sukupolvesta, nuorista, jotka eivät pääse työn syrjään ja sitä kautta yhteiskuntaan kiinni.
Mutta kuka mokasi pahimmin finanssikriisissä? Vastuuttomat asuntolainojen ottajat, niitä myöntäneet pankit, vai niitä valvovat valtiot? Soininvaara näkee epäonnistujiksi eurooppalaiset ekonomistit ja koko taloustieteen.
– Euroopassa ollaan (amerikkalaisen ekonomisti) Paul Krugmanin mukaan tekemässä talouspoliittista itsemurhaa. Ekonomistimme vastaavat, että Krugman ei ymmärrä niitä rajoituksia, joita institutionaaliset rakenteet harjoitettavalla talouspolitiikalle aiheuttavat. Niinpä. Huonot institutionaaliset rakenteet tulevat Euroopalle todella kalliiksi.
Päätöksiä on vihdoin kyettävä tekemään eikä vain estää päätöksiä, joista emme pidä, Soininvaara ohjeistaa. Seuraukset voivat olla hänen mukaansa aluksi osin huonojakin, mutta pitkällä tähtäimellä parempia. Muuten suossa rämpiminen jatkuu.
– Ulkoapäin näemme, kuinka päätöksenteon umpisolmu on heikentänyt Yhdysvaltoja, kun senaatti, edustajainhuone ja presidentti voivat estää toistensa aikeet. EU:n päätöksenteko on vielä paljon pahemmin solmussa kuin Yhdysvaltain päätöksenteko, mistä osoituksena Yhdysvallat pystyi hoitamaan finanssikriisin paljon paremmin kuin Eurooppa.