Sosiologi ja elämysopettaja Leila Simonen toivoo, että yhä useampi eläkeikää lähestyvä uskaltaisi nousta oman elämänsä herraksi ja rouvaksi. Hän myös tyrmää hysterian, jossa kansalaisia lietsotaan kuluttamaan: suomalaisista kodeista löytyy jo tarpeeksi turhaa tavaraa varallisuudesta riippumatta.
Leila Simosen kirja Naiset ja raha. Matkalla arjen vaurauteen (2008) käsittelee naisten vaurastumista ja uudenlaista suhdetta rahaan.
Sekä Simosen puheessa että kirjoituksissa toistuvat usein käsitteet "downshifting" ja "simplify my life". Termeillä hän kuvaa arjen yksinkertaistamista, kulutuksen ja elämäntavan kohtuullistamista.
– Yksinkertaistamalla arkea ihminen ottaa oman elämänsä haltuunsa. Hyvinvointiyhteiskunnan pitää sallia eläkeikää lähestyvälle ihmiselle vapaus tehdä sitä, mistä hän on aidosti kiinnostunut ja mikä tuottaa mielihyvää. Se voi olla vaikkapa ajan viettäminen lastenlasten kanssa, puutarhanhoito tai ihan mikä vain mielekäs asia, Simonen kertoo.
Hän heittää haasteen yhteiskunnalliselle keskustelulle korkeammasta eläkeiästä:
– Korkea eläköitymisikä saa monet suunnittelemaan tulevia eläkepäiviä "sitten kun"-asenteella: sitten eläkkeellä on aikaa tehdä monenlaista. Voikin olla, että kun omat eläkepäivät viimein alkavat, saattaa vaikkapa puoliso sairastua vakavasti.
– Kannustan eläkeikää lähestyviä rohkeuteen hidastaa elämäänsä ja vähentää kulutusta tyylikkäällä köyhäilyllä, liittyypä siihen sitten vuorotteluvapaa, osaeläkkeelle jääminen tai varhainen eläköityminen, sanoo Simonen.
Suomalainen haluaa eläkkeelle varhain
Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
Myös dekkareita kirjoittava Simonen kiinnostui itse hitaasta elämästä ja kohtuullistamisen vaikutuksesta ihmisen arkeen erottuaan 50-vuotiaana omasta eläkevirastaan. Hän näkee suomalaisessa työkulttuurissa ristiriidan: moni haluaa eläkkeelle varhain, mutta toisaalta yhteiskunnalle ja työyhteisölle halutaan pysyä uskollisina.
– Yksilön hyvinvoinnin kannalta olisi tärkeää uskaltaa olla uskollinen itselleen ja tehdä päätöksiä, joista seuraa ehkä niukempi kulutustaso, mutta parempi kokonaisvaltainen hyvä olo.
Jatkuvasti puhutaan siitä, että suomalaisten pitäisi kuluttaa lisää, jotta päästäisiin ylös lamasta.
– Itse olen sitä mieltä, että paljon tärkeämpää on tehdä ostopäätökset oman tilanteen ja omantunnon mukaan. Kukaan ei tarvitse uutta autoa vain siksi että naapurillakin on. Ja köyhissäkin kodeissa on liikaa tavaraa, jota voi raivata pois tai kierrättää.
Simosen mielestä on hyvä, että on työpaikkoja, joissa saa olla töissä viralliseen eläkeikään saakka, jos siltä vain tuntuu. Hän kaipaa eläkeikäkeskusteluun kuitenkin joustavuutta ja yksilöllisyyttä.
– Etenkin naiset, jotka elävät 7–8 vuotta miehiä pidempään, tarvitsisivat rohkeutta ja vapautta tehdä elämästään oman näköisensä, toteuttaa itseään. Jokaisen elämä on ainutkertainen ja merkityksellinen, paljon muutakin kuin palkkatyössä puurtamista, Leila Simonen muotoilee.
Studio55/Piia Lavonen