Hyvinvointialueilla menee valtavia summia rahaa vuokratyöntekijöiden hankkimiseen.
Sote-uudistuksen suurimmat lupaukset ovat kaatumassa henkilöstöpulaan ja henkilöstön ahdinkoon, todetaan Suomen sosiaali ja terveys -yhdistyksen (Soste) teettämässä tuoreessa Sosiaalibarometri-kyselyssä.
Nyt saatujen tulosten mukaan sote-uudistuksen tavoitteista kriittisimmin suhtaudutaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden turvaamiseen. Siinä onnistumiseen luottaa vain runsas kymmenes sote-johtajista, kun vielä toissa vuonna heistä joka neljäs uskoi sote-uudistuksen parantavan henkilöstön saatavuutta.
– Henkilöstön ahdinko pomppaa tuloksissa nyt hälyttävämmin kuin koskaan aiemmin Sosiaalibarometrin 33 vuoden aikana, sanoo tiedotteessa Sosten tutkija Anne Eronen.
Hyvinvointialueilla menee valtavia summia rahaa vuokratyöntekijöiden hankkimiseen yrityksiltä, barometristä ilmenee.
Työmarkkinan muutos yllätti
Yli kaksi kolmasosaa Suomen sote-johtajista kaipaa jo nyt muutoksia hyvinvointialueita koskevaan lainsäädäntöön. Muutosvaateet koskevat sekä rahoitusta että pätevää henkilöstöä.
Lue myös: Hyvinvointialueiden tiukka taloudenpito voi sulkea osastoja ja vähentää henkilökuntaa – sekään ei välttämättä riitä
Rahoitusta pidetään liian niukkana suhteessa lakisääteisten palvelujen tasoon, toisaalta henkilöstömitoitukseen toivotaan rekrytointivaikeuksien vuoksi höllennyksiä.
– Sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena oli turvata sote-alan työvoiman saatavuus, kun kunnat eivät enää kilpailisi keskenään samasta työvoimasta ja palkat harmonisoidaan. Koska työmarkkina on monen tekijän summana nyt oleellisesti muuttunut, tilanne näyttää lähes katastrofaaliselta, kertoo tiedotteessa Sosten erityisasiantuntija Minttu Ojanen.
Henkilöstöpulan pelätään vaikeutuvan entisestään hoidontarpeen kasvaessa, kun väestö ikääntyy.
Sekä henkilöstön vaihtuvuus että johtamisen puutteet kuormittavat jäljelle jääviä. Nyt saaduista tuloksista ilmenee, että henkilöstön henkinen kuormittuneisuus askarruttaa yli 80:tä prosenttia sote-johtajista.