Soveltuuko vegaaniruokavalio kasvavalle? Asiantuntijoita epäilevällä kannalla: "Kentän ääntä voisi kuvailla epävarmaksi"

Kiistatonta kuitenkin on, että lapsilla ja nuorilla vegaaniruokavalioon liittyy enemmän riskejä kuin aikuisilla. Viitteitä on myös siitä, että vegaanilapset ovat hoikempia ja kevyempiä kuin muut ikäisensä.

Nyhtökauraa jonotetaan, kasviperäisten maitojuomien valikoima paisuu ja kauppoihin pystytetään erillisiä vegaanituotehyllyjä. Vegaanisen ruokavalion suosio kasvaa, ja entistä useammin ruokavaliota noudattaa koko perhe.

Nuorilla tytöillä veganismi täyttää jo trendin tunnusmerkit, ja useimmissa kouluissa on tarjolla vegaaniruokaa. Vegaanien määrää ei kuitenkaan tiedetä.

– Kiinnostus vegaanista ruokavaliota kohtaan ja myös vegaanien määrä on ollut viime aikoina nousussa. Suomalaisten vegaanien määrää on kartoitettu viimeksi vuosia sitten, joten tarkkoja lukuja en valitettavasti pysty sanomaan, pahoittelee ravitsemusvastaava Lotta Pelkonen Vegaaniliitosta.

– Aiempien arvioiden mukaan Suomessa kasvissyöjiä on runsaat neljä prosenttia väestöstä, ja tästä määrästä vain osa on vegaaneja.

Moni haluaa kokeilla, miltä vegaanina eläminen tuntuu. Vegaaniseen elämäntapaan kannustava Vegaanihaaste, Oikeutta eläimille -järjestön ja Vegaaniliiton kampanja, on kasvattanut suosiotaan. Viime vuonna mukana oli reilut 3 000 ihmistä, tänä vuonna yli 4 000.

Ei mitään eläinperäistä

Vegaaniruokavalio on kasvispohjaisen ruokavalion äärimmäinen alalaji, jossa eläinperäisiä tuotteita ei käytetä lainkaan. Ruokavaliosta jätetään pois liha, kala, maito ja kananmuna.

Pois jätettävien listalla ovat siis liha- kala- ja munaruokien lisäksi muiden muassa juustot, viilit, jugurtit, voi ja margariinit sekä useimmat kaupoissa myytävät keksit, jäätelöt, suklaat, leivonaiset ja valmisruuat.

Vegaanilla pääosa ravitsemuksesta tulee viljoista, palkokasveista, vihanneksista, juureksista, hedelmistä ja rasvoista. Eläinperäisiä tuotteita korvataan samantyyppisillä vegaanisilla erikoistuotteilla.

Vegaaniuden syyt ovat tavallisimmin ettiisiä, eläinten oikeuksiin liittyviä, mutta usein myös ekologisia, uskonnollisia tai terveydellisiä. Moni haluaa edistää eläinten oikeuksia, torjua ilmastonmuutosta tai vältellä sydän- ja verisuonitauteja tai ylipainoa.

Veganismi on aiempaa arkipäiväisempää ja monimuotoisempaa - joukkoon mahtuu niin raakaruokailijoita kuin öistä mättöruokaa suosivia sipsikaljavegaaneja.

Suosituksissa hyväksytään, kentällä epäillään

Ilmiön yleistyminen näkyy myös suosituksissa. Tänä vuonna julkaistuissa uusissa suomalaisissa ravitsemussuosituksissa otettiin ensi kertaa laajasti kantaa vegaaniruokavalioon.

Vegetuotteiden myynti hurjassa kasvussa

– Kasvisruoka on kasvattanut suosiotaan kuluvan vuoden aikana huimasti, kertoo Keskon päivittäistavaratoimialan ostojohtaja Jyrki Karlsson.

Kasvua on tapahtunut useissa tuoteryhmissä, mm. vegaanisissa jäätelöissa, ei-maitopohjaisissa juomissa ja soija- ja paputuotteissa.

– Meillä kasviproteiinipohjaisten tuotteiden myynti onkin kasvanut tänä vuonna keskimäärin noin 25 % edellisvuoteen verrattuna, Karlsson summaa.

Nyhtökauran nostattama julkisuus on lisännyt muidenkin kasviproteiinituotteiden suosiota. Nyhtökaura on saanut myös uusia kilpailijoita, mm. Valion lanseeraaman ruokarakeen Mifun ja kotimaisen Härkis-härkäpaputuotteen. Myös quorn-tuotteet ovat olleet tänä vuonna suosittuja.

– Samaan aikaan käynnissä oleva terveysbuumi on selvästi vaikuttanut tuotteiden kysyntään, Jyrki Karlsson arvioi.

Kasvuodotukset kasviperäisten tuotteiden ryhmässä ovat kovat.

– Kasvisruokailu on pitkäaikainen trendi ja siten kasvu varmasti jatkuu myös tulevaisuudessa. Kasvuun on mahdollisuuksia, koska kasvisruokailu on edelleen pieni osa kokonaismyynnistä, Karlsson sanoo.

Kysynnän kasvun takia monet K-ruokakaupat ovat koonneet kasviproteiinivalmisteet erilliseen vegehyllyyn.

– Kasvisruokailun suosio on kasvanut erityisesti sekasyöjien keskuudessa. Kasviproteiinipohjaiset tuotteet ovat kuitenkin usein olleet sijoiteltuna eri puolille kauppaa eivätkä ne ole kaikille asiakkaille tuttuja. Haluamme helpottaa lihan vaihtoehtojen löytämistä, Karlsson kertoo.

Keskon tilastojen mukaan kasvisruuan kulutus korostuu hieman suurissa kaupungeissa ja yliopistokaupungeissa, mutta muuten suuria maantieteellisiä eroja ei ole.

Lehtikuva

Myynnin kehitys vuonna 2016 vuoteen 2015 verrattuna eräissä tuoteryhmissä. Lähde: Kesko

Ei-maitopohjaiset juomat +29 %

Ei-maitopohjaiset kermat +40 %

Ei-maitopohjaiset jogurtit +30 %

Pavut + 16 %

Tofut + 30 %

Kaikki vegaanipakasteet (esim. soijaleikkeet, falafelit, kasvispihvit) + 24 %

Suosituksissa todetaan - pitkälti amerikkalaisen esikuvan mukaisesti - vegaaniruokavalion sopivan oikein koottuna myös lapsille, nuorille, raskaana oleville ja imettäville. Kentällä asiasta ei olla yhtä vakuuttuneita.

– Veganismia on tutkittu lapsilla todella vähän, toteaa ravitsemuskasvatuksen asiantintija, FT Sanna Talvia.

– Kentän ääntä voisi kuvailla tällä hetkellä epävarmaksi. Moni asiantuntija näkee, että lisätutkimusta tarvitaan. Avoimia kysymyksiä on vielä paljon erityisesti näiden mainittujen erityisryhmien osalta, lisää Talvia - itse ravitsemustietelijä ja kasvatustieteilijä.

Vegaaniliiton ravitsemusvastaavan, laillistetun ravitsemusterapeutin, TtK Lotta Pelkosen mukaan vegaaniruokavaliossa on enemmän ravitsemuksellisia riskitekijöitä lapsilla ja nuorilla kuin aikuisilla - etenkin niitä on pienillä lapsilla.

– Monipuolisesti koostettua vegaaniruokavaliota noudattavien lasten kasvu ja kehitys ovat normaalien rajojen sisällä. Kuitenkin näyttäisi siltä, että vegaanilapset voivat olla ikätovereitaan kevyempiä ja hoikempia, Pelkonen lisää.

"Ei helppoa tai yksinkertaista"

Vegaaniruokavalion totuttaminen on helpottunut. Vegaanisten elintarvikkeiden, esimerkiksi kasvimaitojen ja uudenlaisten proteiininlähteiden valikoima on paljon entistä laajempi, ja tuotteita saa myös pikkupaikkakunnilta.

Osaan vegaanisista elintarvikkeita on lisätty kivennäisaineita tai vitamiineja. Mutta silti:

– Vegaanisen ruokavalion noudattaminen ei ole helppoa tai yksinkertaista. Tietyt kivennäisaineet tarvitaan, tietyt aineet on saatava ravintolisinä, muistuttaa Sanna Talvia.

Talvia jos kuka tietää mistä puhuu - hän on juuri laatinut Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen vegaanista ruokavaliota koskevat ohjeet, jotka julkaistiin viime kuussa.

– Mutta jos perheessä on valinta tehty, ravitsemusasiantuntijan tehtävä on auttaa. Ideologia on hyväksyttävä, Talvia jatkaa.

– Kun vegaaniseen ruokavalioon siirrytään, suosittelisin ehdottomasti ravitsemusterapeutin tai erikoislääkärin vastaanotolla käymistä. Kaikki ammattilaisetkaan eivät ole vielä perehtyneet tähän ruokavalioon, joten kannattaa etsiä vegaaniravitsemukseen perehtynyt asiantuntija.

D-vitamiini, B-vitamiini ja jodi korvattava

Vegaani ei saa ravinnostaan riittävästi D-vitamiinia, B12-vitamiinia eikä jodia. Yleensä nämä on korvattava ravintolisillä.

Myös kalsiumin saantia on tarkkailtava, samoin raudan. Jos ruokavaliota ei koosteta huolella, riskinä ovat ravintoainepuutokset.

– Lapsilla ravintoaineiden tarve on suurempi painokiloa kohden kuin aikuisilla; ruokavalion koostamiseen pitää siis kiinnittää erityistä huomiota, huomauttaa Vegaaniliiton Pelkonen.

– Kuitenkin, kun ruokavalio on koostettu suositellusti ja vegaaneille välttämättömät ravintolisät ovat säännöllisessä käytössä, ei yksittäisten ravintoaineiden riittävään saantiin tarvitse kiinnittää erityistä huomiota. Kokonaisuus ratkaisee.

Puutoksista voi seurata lapsilla ja nuorilla laaja-alaisia kasvun ja kehityksen häiriöitä. Esimerkiksi B12-vitamiinin puutos voi ilmetä vasta vuosien päästä esimerkiksi hermosto-oireina.

– Myös energian ja proteiinin saannin on oltava riittävää, muistuttaa Sanna Talvia.

Jos vegaaniruokailijalla on ruoka-aineallergioita, yhtälö on haastava. Ruokavalio kapeutuu helposti liikaa.

Syömishäiriöiden asiantuntijat ovat viime aikoina muistuttaneet myös, että joissakin tapauksissa vegaaniruokavalio voi olla yksi väylä toteuttaa rajoittavaa, anorektista ajattelua.

Amerikkalaistutkimusten mukaan syömishäiriöistä kärsivät noudattavat neljä kertaa todennäköisemmin kasvisruokavaliota kuin syömiseen normaalisti suhtautuvat.

Pitkän ajan vaikutuksia ei tunneta

Asiantuntija-artikkeleista koostuva Terveyskirjasto-sivusto tiivistää ravitsemusasiantuntijoiden nykykannan: "Ehdotonta vegaaniruokavaliota ei ilman ravintolisien käyttöä suositella pikkulapsille eikä odottaville tai imettäville äideille. Terveellisempää ja turvallisempaa on noudattaa laktovegetaarista tai semivegetaarista ruokavaliota."

– Vegaaniruokavalion pitkän aikavälin vaikutuksista lapsilla tiedetään vielä kovin vähän. Raskausajan veganismin vaikutuksia syntyvään lapseen ei ole tutkittu lainakaan. Jos sikiö ohjelmoituu raskauden aikana vegaaniruokavalioon ja siirtyy myöhemmin sekaruokaan, mitkä ovat seuraukset? Esimerkiksi sodan jälkeen nopea siirtyminen niukkuudesta yltäkylläisyyteen aiheutti monenlaisia terveysongelmia, kuten sydän- ja verisuonitauteja, pohtii Sanna Talvia.  

Toki on muistettava, että osa sekaruokailijoista syö huomattavasti yksipuolisemmin kuin vegaanit, huomauttaa Sanna Talvia.

– Silti sanoisin, että tutkimustiedon vähäisyyden takia vegaaniruokavalion kanssa ollaan varmasti turvallisilla vesillä vasta silloin, kun kasvu on ohi.

Lisätietoa vegaaniruokavaliosta: vegaaniliitto.fi, vegaaniravitsemus.fi, vegaanituotteet.net, vegaaniaiheiset facebookryhmät