Työministeri Jari Lindströmin (ps.) ehdotus yli 60-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien päästämisestä kertarysäyksellä eläkkeelle aiheuttaisi valtiolle vajaan 60 miljoonan euron nettokustannukset, jos oletuksena on yli kahden vuoden työttömyys, ilmenee työ- ja elinkeinoministeriön STT:lle tekemästä laskelmasta.
Tästä on kyse:
- Jos yli 60-vuotiaat pitkäaikaistyöttömät jäisivät suoraan eläkkeelle, heidän tulotasonsa nousu riippuisi saadusta työttömyysturvaetuudesta.
- Yhteiskunnalle tulevat lisäkustannukset riippuisivat niin ikään siitä, kuinka moni eläkkeelle jäävä olisi elänyt ansiosidonnaiselle ja kuinka moni peruspäivärahalla.
-Arvioissa on oletettu, että yli 60-vuotias on jäänyt eläkkeelle kahden vuoden työttömyyden jälkeen.
-Jos perusturvan saajan tulotaso nousee 500 eurolla kuukaudessa, yhteiskunnalle tulee nettona noin 33 miljoonan euron lisäkustannus.
-Ansiopäivärahalla elävien työttömien kohdalla eläke on korkeampi kuin ansioturva, mutta ero ei ole niin suuri kuin peruspäivärahalla elävien.
-Jos ansiopäivärahatyöttömien tulotaso nousisi eläkkeelle jäädessä 200 eurolla, menolisäys nettona olisi yhteiskunnalle 38 miljoonaa euroa.
-Yhteensä menot ilman verolisäystä olisivat noin 70 miljoonaa euroa, josta ostovoiman lisäyksen kautta tulee tuloja välillisten verojen kautta.
-Jos välillisistä veroista tulisi 20 prosenttia julkiselle sektorille, menolisäys jäisi 60 miljoonaan euroon.
60 miljoonan euron lisäkustannus sisältää sekä peruspäivärahalla että ansiosidonnaisella olevat työttömät. Luvut ovat suuntaa antavia.
Jos ansiosidonnaisella olevat rajataan pois, kustannukset jäisivät noin 33 miljoonaan euroon. Lindström arvioi ehdotuksessaan summan olevan 20-30 miljoonaa euroa riippuen rajauksista.
Laskelma perustuu keskimääräisten eläkkeiden ja työttömyysturvan väliseen erotukseen, josta on vähennetty valtion keräämien tuloverojen ja välillisten verojen kasvu.
– Perusturvaa saavien eläkkeet ovat ansioturvaa saavien eläkkeitä alemmat. Jos heidän tulotasonsa nousee 500 euroa kuukaudessa, eläkemeno on 44 miljoonaa euroa enemmän kuin työttömyysturva heinäkuun 2016 työttömyyslukujen mukaan. Jos vero vie 25 prosenttia tulonlisästä, yhteiskunnan nettosumma on noin 33 miljoonaa euroa, selvittää neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
2:05
Vastaavasti ansiosidonnaista saavien yli 60-vuotiaiden tulot nousevat 200 eurolla kuukaudessa, jos heidät päästetään eläkkeelle.
Keskimääräinen ansiosidonnainen työttömyysturva on 1454 euroa ja perusturva 677 euroa kuukaudessa. Perusturvalla olevat saavat yleensä lisäksi asumistukea ja toimeentulotukea, mikä nostaa heidän keskitulonsa noin 900 euroon kuukaudessa, Tiainen arvioi.
Laskelmassa oleva verovaikutus on otettava huomioon, koska työttömyysturvaa korkeammista eläkkeistä maksetaan valtiolle ja kunnille enemmän veroa. Lisäksi arvonlisäveron ja muiden välillisten verojen tuotot kasvavat, koska eläkkeellä olevien ostovoima on suurempi kuin työttömien.
Rajaukset vaikuttavat kustannuksiin
Kokonaisuudessaan työttömyydestä aiheutuvat suorat menot olivat valtiovarainministeriön mukaan viime vuonna karkeasti kuusi miljardia euroa.
Yli kaksi vuotta työttömänä olevia ikääntyneitä henkilöitä on noin 28300, heistä perusturvalla 7300.
Rajaukset vaikuttavat kustannuksiin voimakkaasti. Yli viisi vuotta työttöminä olleita yli 60-vuotiaita on vain 4300, joten heidän aiheuttamansa menot olisivat vain murto-osa verrattuna siihen, että raja olisi kahdessa vuodessa.
Vuonna 2005 laadittiin Lex Taipaleena tunnettu laki, jonka rajaukset olivat tiukat. Kertalaki päästi eläkkeelle 57 vuotta vanhemmat henkilöt, joiden työttömyys oli kestänyt yli kymmenen vuotta. Eläkkeelle siirtyi silloin noin 4000 pitkäaikaistyötöntä.
2:51
Työllistyminen äärimmäisen harvinaista
Tiainen korostaa, että ikääntyneidenkin työllistäminen on ensisijainen tavoite. Hänen mukaansa keinot ovat kuitenkin vähissä. Yli 60-vuotias työtön työllistyy äärimmäisen harvoin.
– Jos on inhimillisiä epäkohtia, niin on toki syytä tehdä rinnalla toisentyyppisiä ratkaisuja.
Tiainen kertoo, että 1980-luvulla eläkevarhennuksia tehtiin paljon. 2000-luvun uudistuksissa niitä on purettu. Työttömyyseläkejärjestelmä päättyi vuoden 2014 lopussa. Ikääntyneiden pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin kasvava ongelma.
– Tässä on se ongelma, että toisella puolella ei haluta laskea eläkkeelle, mutta toisella puolella on tämän tyyppisiä paineita.
2:03
