Suomalaiset keksivät, miten nähdä läheisiä koronasta huolimatta – näin sujuu illanvietto etänä: ”Ei ollut outoa tai vaivaantunutta”

0:48img
Videolla malliesimerkki siitä, miksi lähikontakteja tulisi välttää. Amerikkalaisnuorten juhlaidea sai karun lopun, kun juhliiin osallistunut sairastui koronaan.
Julkaistu 12.04.2020 10:56

Valpuri Haapala

valpuri.haapala@mtv.fi

Koronaviruspandemian aiheuttamat poikkeukselliset eristystoimet ovat pakottaneet suomalaiset eroon läheisistään. Kun tavata ei voi fyysisesti, ovat ihmiset ryhtyneet näkemään toisiaan videopuhelujen avulla. 

Lauantaiaamuna idea heitettiin ilmoille kaveriporukan WhatsApp-ryhmässä: Mitä jos pidettäisiin illalla yhteinen videokeskustelu? Suomeen kurkottanut koronakriisi on perunut jo aiemmin sovitut tapaamiset ja syntymäpäivät sekä pidemmälle keväälle suunnitellut juhlat. Jos nyt sitten ”nähtäisiin” toisiamme näin.

Illalla yhdelle ruudulle ilmestyvät seitsemät tutut kasvot – tai no oikeastaan kuudet, sillä yksi meistä ei saanut videoyhteyttä toimimaan. Hänen äänelleen antoi kasvot Hangouts-palvelun ukkeli.

Yllätyin, kuinka luontevalta itselleni täysin uusi tapaamismuoto tuntui. Aina yhden puhuessa hänen kuvansa suurentui. Videolta oli mahdollista nähdä, milloin joku on sanomassa jotakin tai hakemassa naposteltavaa. Videotapaaminen toi toivottua seuraa, naurua ja odotusta huolestuttavaan tilanteeseen.

Samaisena viikonloppuna kävi ilmi, ettemme suinkaan olleet ainoa poppoo, joka istui iltaa baarin sijasta etänä kotisohvillaan. Sosiaalisessa mediassa jaetut tarinat ja kuvakaappaukset kertovat, että suomalaiset näkevät nyt läheisiään erilaisten videopuheluiden välityksellä.

Lue myös: Helsinkiläisfirman nerokas idea: Voit sittenkin lähteä tänään porukalla "pämppäämään" – Mikko koodasi virtuaalibaarin

Illanvietto etänä useiden tuntien ajan

Näin tekivät myös 27-vuotiaat Anne ja Emmiina. He osallistuivat viikonloppuna viiden naisen ystäväporukan videotapaamiseen. 

Anne kertoo, että videotapaamisen ajankohdan sopiminen oli huomattavasti helpompaa kuin fyysisen tapaamisen. Ei tarvinnut matkustaa eri paikkakunnalle, eikä kellään ole poikkeustilanteen vuoksi erityisempiä menoja. 

Ennen videoyhteyden avaamista ystävyksiä epäilytti, voisiko tekniikkaan luottaa ja tuntuisiko puhelu kiusalliselta. Huolista toinen osoittautui aiheelliseksi. Emmiina kertoo, että välillä yhteys pätki eikä jonkun videokuvaa näkynyt tai ääni särisi. Mutta vaikka tekniikka välillä petti, tuntui ystävien kanssa jutustelu videon välityksellä luonnolliselta. 

– Käytännössä puhelu oli lähes sama, kuin jos olisi nähty ihan kasvotusten, eli ei ollut outoa tai vaivaantunutta, Anne sanoo.

Yhteensä kaveriporukan tapaaminen kesti viisi tuntia – osa lopetti jo kolmen tunnin kohdalla. Parasta etäkohtaamisessa oli nähdä ystäviä pitkästä aikaa. Se piristi mieltä. 

– Sessio oli kaiken kaikkiaan onnistunut, ja siitä jäi hyvä fiilis. Oli kiva jutella niitä näitä ja nähdä kavereita, joita muutenkin tulee nähtyä harvoin, Emmiina sanoo.

Tarkoituksena on järjestää vastaava tapaaminen toistamiseenkin ja myös eri kaveriporukan kanssa. Voi olla, että videokeskustelut jäävät osaksi arkea koronakriisin jälkeenkin. Se voisi olla hyvä tapa pitää tiiviimmin yllä kaverisuhteita, Emmiina uskoo.

– Monesti on vaikea saada kaikki mukaan illanviettoihin, kun porukka asuu eri paikkakunnilla, työt ajoittuvat eri lailla ja on menoja, joiden takia ei pääse matkustamaan kovin pitkälle. Kotisohvalta ehtii kuitenkin puhua edes pienen puhelun menojensa välissä, Anne sanoo.

Pelkkä puhelin ei riitä, kun perhettä ei näe moniin viikkoihin

Myös 39-vuotias Pavel on sitä mieltä, että ison porukan saaminen kasaan on jopa helpompaa etänä kuin fyysisesti. Hän on pitänyt perheeseensä yhteyttä Zoom-palvelun kautta. Perheen keskusteluihin osallistuu normaalisti 4–9 ihmistä. Tapaamiset kestävät puolesta tunnista tuntiin.

– Pelkkä puhelin ei oikein tahdo riittää, kun tiedostaa että toisia ei pysty/saa nähdä vielä todennäköisesti moniin viikkoihin, Pavel toteaa.

Pavelille videoneuvottelut ja näköyhteyden käyttäminen ovat tulleet tutuiksi jo kauan ennen koronakriisiä. Hän luonnehtii yhteydenpitotapaa helpoksi, käteväksi ja tehokkaaksi. 

– Videolla on kuitenkin paljon enemmän informaatiota kuten ihmisten ilmeet ja elekieli, mikä jää pois puheluissa ja etenkin sähköpostin ja viestittelyn välityksellä, Pavel sanoo. 

– Nämä ovat kuitenkin aina olleet iso osa meidän kommunikaatiotamme.

Mutta vaikka videokeskustelu tuntuisi aikuisista luontevalta tavalta pitää yhteyttä ihmisiin, voi se olla lapsilla haastavampaa. Pavel on huomannut, että videotapaamiset voivat pistää lasten kärsivällisyyden ja keskittymiskyvyn koville. Isovanhemmat kuitenkin kaipaavat nähdä lastenlapsiaan, minkä vuoksi myös perheen pienempien on maltettava olla hetki paikoillaan.

Pavel uskoo, että videokeskustelut kavereiden ja perheenjäsenten kesken ovat tulleet jäädäkseen, eikä se ole yksiselitteisesti huono asia. Pahinta olisi, jos videokeskusteluilla yritettäisiin täysin korvata aidot kohtaamiset.

Mutta onneksi koronakriisi on kriisi, ei pysyvä tila. Poikkeusmääräyksiä noudattamalla ja fyysisiä kontakteja välttämällä tilanne saadaan lopulta rauhoitettua ja läheisiään pääsee jälleen halaamaan. Koskettaa kun ei voi etänä.

Lue myös: Tatu keksi lapsille "koronapyörän", joka arpoo tekemistä – asiassa vain yksi pikku mutta: "Tällaisena aikana lapset ja aikuisetkin tarvitsevat enemmän hassuttelua"

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit.

Tuoreimmat aiheesta

Ilmiöt