Suomalaiset naiskirjailijat eivät pelkää vaikeitakaan aiheita

Tasa-arvon päivä on kunnianosoitus kirjailija Minna Canthille (1844–1897), jota pidetään ensimmäisenä nykysuomalaisena kirjailijana, sanomalehtinaisena sekä vahvana realismin uranuurtajana. Tuolloin Canth tarttui teoksissaan yhteiskunnan epäkohtiin ja kirjoitti silloiseen aikaan hyvinkin radikaalisti miesten ylivallasta avioliitossa, viinan kiroista, lapsenmurhista, parempiosaisten itsekkyydestä ja sukupuolimoraalista. Canthin teoksista huokui myötätuntoa naisia ja vähäosaisia kohtaan.

Vaikka tänä päivänä 'naiskirjailijat' eivät etuliitettä kaipaa, AVA halusi koota listan naispuolisista kirjailijoista, jotka ovat tänä päivänä yhtä rohkeita aihevalinnoissaan ja kielellisessä ulosannissaan.

Rohkeat, raisut ja rakastetut naiskirjailijat

Anja Snellman

Kirjailija Anja Snellman (s. 1958) on suomalaisen kirjallisuuden kärkinimiä: lukuisten teoksien keskeisiä teemoja ovat muun muassa naisen seksuaalisuus, äidin ja tyttären välinen suhde, rakkaus ja kuolema, ääritekoihin ajautuvat ihmiskohtalot, pelot, aggressiot ja valta. Teokset kuten Lemmikkikaupan tytöt ja Parvekejumalat ovat täynnä kipeitä ja vaiettuja teemoja teiniprostituutiosta naisten ympärileikkauksiin.

*Lue myös AVAn Lukupiirin arvostelu:Abayan alla on piilossa kipeitä salaisuuksia

Anna-Leena Härkönen

Raisu ja repsakka Häräntappoase oli Anna-Leena Härkösen (s.1965) esikoisteos, jonka hän kirjoitti ollessaan vasta lukion toisella luokalla. Kutkuttavasta ja suorasanaisesta kirjoitustyylistään tunnettu kirjailija, näyttelijä ja käsikirjoittaja ei ole koskaan pelännyt kirjoittaa omakohtaisista aiheista ja naiseuden kipupisteistä. Teos Ei kiitos kuvaa roisin hauskasti naisen seksuaalista turhautumista, Onnen tunti puolestaan itsensä vajavaiseksi tuntevasta äidistä.

*Lue myös:Anna-Leena Härkösen epätäydelliset äidit

Anu Silfverberg

Freelance-toimittaja, kirjailija ja tunnettu feministi Anu Silfverberg (s. 1974) on tullut tutuksi napakoista NYT-liitteen kolumneistaan. Silverbergin esseekokoelmassaLuonto pakastimessa käsiteltiin niinkin pieniä aiheita kuten ihmistä, kotia, jumalaa, kuolemaa, eläimiä, sukupuolta ja työtä. Silfverbergin esikoisteos Kung Po on puolestaan todentuntuinen kertomus rakkaudesta ja modernin naisen ristiriitaisista tuntemuksista.

Johanna Sinisalo

Omaperäinen ja luonnonläheinen Johanna Sinisalo (s. 1958) on tieteis- ja fantasiakirjallisuuden uranuurtaja. Sinisalo teki läpimurtonsa esikoisromaanillaan Ennen päivänlaskua ei voi, joka sai Finlandia-palkinnon vuonna 2000. Myös muut hänen työnsä ovat herättäneet ansaittua kansainvälistä huomiota ja tunnustusta. Sinisalo osaa sekoittaa faktan ja fiktion ja maalata pelottaviakin tulevaisuuden näkymiä ihmiskeskeisestä maailmastamme.

*Lue myös:Enkelten verta – mehiläisten vuodattamana

Elina Tiilikka

Nuoren Elina Tiilikan (s. 1985) esikoisromaani Punainen mekko herätti aikoinaan suurta kohua. Fiktiivinen teos kertoo suomalaisesta prostituutiosta, joka perustuu osittain kirjailijan omakohtaisiin kokemuksiin. Tiilikka jatkoi samaa karkeaa tyyliään kirjoittaessaan teoksen Myrsky.

*Lue myös:Myrsky – Seksiä, huumeita ja mielisairauksia

Katja Kettu

Kirjailija ja animaatio-ohjaaja Katja Ketun (s. 1978) teos Kätilö sai vuoden 2012 Runeberg-palkinnon. Seksuaalista hyväksikäyttöä käsittelevä romaani on tosipohjainen kertomus Suomalaisnaisen ja SS-upseerin yhteentörmäyksestä Lapin sodan kynnyksellä. Teos tuo esiin vaietun historian, vankileirien ja saksalaissotilaiden sotamorsiamien Suomen.

Itseään murheen humoristina ja feministinä pitävä Kettu on myös ollut toimittamassa Pimppini on valloillaan -kirjaa, joka käsittelee naisten seksuaalista koskemattomuutta ja vallankäyttöä nykypäivän Suomessa.

Laura Gustafsson

Kirjailija ja näytelmäkirjailija Laura Gustafssonin (s. 1983) esikoiskirja Huorasatu kuvaa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa omintakeisin sanoin ja näytelmällisen kepein sanakääntein. Huorasatu kertoo totuuden naisen esihistoriasta, klitoriksen mysteeristä sekä siitä, mitä todella tapahtuu tyttöjen makuuhuoneissa. Kirjassa seikkailevat ja sikailevat antiikin jumalat ja prostituoidut sekä vääryyttä kokeneet eläimet. Huorasatu oli vuoden 2011 Finlandia-palkinto- ja Helsingin Sanomien esikoiskirjailijapalkintoehdokas.

Maria Peura

Kirjailija ja dramaturgi Maria Peuran (s. 1970)riipovaesikoisteos On rakkautes ääretön sai runsaasti kiitosta vaikeiden aiheiden – insestin ja pedofilian – taitavasta käsittelemisestä. Teos oli Finlandia-palkintoehdokkaana, ja kirjailija palkittiin Olvi-säätiön palkinnolla.

Mari Mörö

Kirjailija Mari Mörö (s. 1963) kirjoittaa proosaa elämän arkisista ehdoista: perheestä, ihmissuhteista, yksinäisyyden ja nuoruuden painosta. Mörön romaani Kiltin yön lahjat herätti paljon huomiota: kirja kertoo ajankohtaisesta aiheesta, yksinhuoltajan omatoimisesta lapsesta tragikomedian keinoin. Teos oli Finlandia-palkintoehdokkaana ja sai Runeberg-palkinnon vuonna 1999.

Riikka Pulkkinen

Kirjailija Riikka Pulkkisen (s. 1980) esikoisteos Raja ja sitä seurannut raastavan rakkauden sanelema Totta ovat niittäneet kiitosta. Raja kertoo neljän eri-ikäisen päähenkilön näkökulmasta vaikeita teemoja, kuten eutanasiaa sekä vanhemman miehen ja nuoren lukiolaistytön välistä suhdetta. Totta puolestaan kuvailee kauniin sanoin muistin pettävyydestä, valheen armollisuudesta, pettämisestä ja rakkaudesta.

*Lue myös: Totta – kaunis kertomus rakkaudesta

Rosa Liksom

Kirjailija ja kuvataiteilija Rosa Liksom (s. 1958) on eittämättä jo itsekin suuri taideteos – aivan kuten hänen kirjansakin. Postmodernin kirjoitustyylinsä nimissä hänen tuotantonsa keskeisiä teemoja ovat nainen, vallankäyttö ja seksuaalisuus sekä väkivalta ja kulottava ahdistus. Liksom sai Finlandia-palkinnon vuonna 2011 teoksellaan Hytti nro 6, joka kertoo nelikymppisen venäläisen miehen ja tätä puolta nuoremman suomalaisen opiskelijatytön junamatkasta Moskovasta Mongoliaan.

Sofi Oksanen

Kirjailija Sofi Oksanen (s. 1977) on julkaissut kolme romaania ja kaksi näytelmää. Teoksellaan Puhdistus Oksanen sai vuonna 2008 Finlandia-palkinnon sekä 2009 Runeberg-palkinnon. Viron karuun lähihistoriaan paneutuva teos kertoo kolmen sukupolven naisten tarinat. Se on kertomus alistamisesta ja seksuaalisesta väkivallasta, kateudesta, häpeästä, vaikenemisesta ja pelosta, mutta myös selviytymisestä ja puhdistumisesta.

Lähde: Wikipedia, Wsoy, Teos, Atena, Gummerus, Otava, Intokustannus

Kuvat: Lehtikuva