Häiriötekijät ja unen puute vaikeuttavat suomalaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä.
Suomi on aikoinaan paistatellut oppilaiden osaamista mittaavissa Pisa-testeissä ykkössijalla. Suomalaiset ovat edelleen hyvällä sijalla Pisa-listauksessa, mutta tulokset ovat olleet laskussa yli 15 vuotta.
Tuoreimmissa tuloksissa Suomi on jäänyt esimerkiksi etelänaapuri Viron taakse. Suomi on romahtanut erityisesti matematiikan suhteen.
Lue lisää: "Eläminen ja oppiminen": Se on koulussa parasta, ainakin jos kokeneilta tokaluokkalaisilta kysyy – näin ekaluokkalaisten koulutaival alkoi
Rehtori Ritva Mickelssonin mukaan Pisa-tulos ei juurikaan vaikuta oppilaiden arviointiin Suomessa, toisin kuin monissa muissa maissa. Siksi oppilaat vastaavat kysymyksiin sen suuremmin ajattelematta.
– Ei ole pysähdytty ja oikeasti yritetty sitä tehtävää. Oppilaat tarvitsevat enemmän sinnikkyyttä, Mickelsson sanoo.
"Oppilaat ovat tosi väsyneitä"
Mickelssonin mielestä koulunkäynnin merkitys on vähentynyt oppilaiden silmissä. Nykynuoren elämässä on paljon mielenkiintoisia häiriötekijöitä, jotka vievät huomiota opiskelulta.
Myös unet jäävät vähille, mikä on osittain vanhempien vastuulla. Mickelssonin mukaan oppilaiden määrä, jolla on järkevät nukkumaanmeno- ja kotiintuloajat, on vähentynyt huomattavasti.
Lue myös: "Fomo" uhkaa koululaisen unta – "Voi pelätä jäävänsä ulkopuolelle"
– Ja vaikka oppilas menisi omaan huoneeseensa illalla, niin eivät he välttämättä ole nukkumassa, vaan siellä tehdään kaikkea muuta. Katsotaan leffoja kännykästä tai viestitellään kavereiden kanssa, Mickelsson sanoo.
– Arki on hyvin erilaista kuin mitä se on ennen ollut, ja yhteiskunta on erilainen. Oppilaat ovat tosi väsyneitä.
Mielenterveyden oireet lisääntyvät
Lasten ja nuorten raportoimat mielenterveyden oireet ovat lisääntyneet korona-aikana ja sen jälkeen. Varsinaisten mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä ei ole kuitenkaan näyttöä.
HUS lastenpsykiatrian linjajohtaja Leena Repokarin mukaan häiriöille altistavat muun muassa pitkäaikainen stressitila, rakenteellinen alttius ja vaikeat elämäntapahtumat.
– Oireilu liittyy useammin sellaisiin asioihin, mitä ympäristössä tapahtuu. Silloin, kun on hankalaa, me oireilemme, Repokari selventää.
Lue myös: Rehtori kuvailee kännyköiden valtaa oppitunneilla: "Yritänkö opettaa jotakin vai jatkanko kiistelyä nuoren kanssa kännykästä?"
Etenkin ahdistusoireet ovat yleistymässä lasten ja nuorten keskuudessa. Repokarin mukaan tällä on suora vaikutus oppimiskykyyn.
– Kun mieli on matala tai olet ahdistunut, niin silloin aivot eivät toimi sillä tavalla, että pystyisit oppimaan. Silloin mieli on muualla, Repokari toteaa.