Suomalaiset menettivät verkkohuijauksissa viime vuonna yli 84 miljoonaa euroa.
Määrä on kasvanut huimalla 70 prosentilla edellisvuodesta, kertoo liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Luvut perustuvat poliisille tehtyihin ilmoituksiin.
Verkkorikolliset esiintyvät usein luotettavina tahoina, kuten pankkeina, viranomaisina tai verkkokauppoina. Verkkorikollisten motiivi on kalastella käyttäjien henkilökohtaisia tietoja.
Lukujen valossa verkkohuijaukset yleistyvät merkittävästi joka vuosi. Suomalaisten olisikin tärkeä oppia tunnistamaan aitojen ja huijaussivustojen erot.
– Kalasteluviestejä liikkuu niin paljon, että kaikkien tulisi olla valppaana niiden varalta. Rikolliset hyödyntävät tunnettujen tahojen logoja ja nimiä, jotta viesteistä saadaan vastaanottajan silmissä uskottavampi, toteaa tietoturva-asiantuntija Sanna Autio.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskus on listannut vinkkiejä, joiden avulla verkkohuijaukset voisi tunnistaa ja suojautua niiltä paremmin.
Kiinnitä huomiota näihin asioihin
Verkkorikolliset pyrkivät pääsemään ihmisten tietoihin käsiksi muun muassa tekstiviestien, huijaussivustojen, puheluiden ja sähköpostin avulla.
Poliisi huomauttaa, että myös pikaviestipalveluita hyödynnetään petoksissa entistä enemmän. Suosittuja pikaviestipalveluita ovat esimerkiksi WhatsApp, Signal ja Telegram.
Kiireelliset kehotukset sekä uhkaukset, kirjoitus- ja kielioppivirheet, linkit epäilyttäville sivustoille – nämä ovat kaikki hälytysmerkkejä siitä, että verkkohuijari yrittää kalastella tietojasi.
Yksi varmimpia tapoja tunnistaa sivuston aitous on kiinnittää huomiota verkkosivun osoitteeseen. Huijarien käyttämät osoitteet voivat muistuttaa aitoja, mutta "kauneusvirheet" paljastavat usein vilpin.
– (Osoitteet) sisältävät pieniä kirjoitusvirheitä tai lisäsanoja. Esimerkiksi "suomi-traficom.fi" voi olla huijaussivusto, kun oikea on "traficom.fi", Kyberturvallisuus huomauttaa.
Lue myös: Kelalta varoitus kalasteluviesteistä – "Aina syytä olla varuillaan"
Sama pätee sähköposteihin ja tekstiviesteihin.
– Väärennetyissä viesteissä voi olla aidolta näyttävä lähettäjän nimi, mutta sähköpostiosoite paljastaa usein huijauksen.
Esimerkiksi "kyberturvall1suuskeskus@mail.com" ei ole aito. Oikea osoite olisi kyberturvallisuuskeskus@traficom.fi.
Kyberturvallisuuskeskus huomauttaa lisäksi, että huijarit käyttävät usein painostustaktiikoita saadakseen sinut tekemään virhearviointeja.
Tämä on yleinen käytäntö esimerkiksi puhelimitse toteutettavissa huijauksissa.
– Voit lopettaa puhelun milloin tahansa, jos se vaikuttaa epäilyttävältä, Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa.
Poliisi muistuttaa myös, että viralliset tahot eivät käytä pikaviestipalveluita viestinnässään kansalaisille.
– Yhteydenoton avulla rikolliset pyrkivät kalastelemaan rikoksen uhrin verkkopankkitunnukset tai saamaan uhrin itsensä tekemään tililtään kiireellisiä maksuja, rikoskomisario Janne Sievänen kertoo.
Lue myös: Kännyköihin lähetettiin satojatuhansia huijausviestejä lauantaina – osassa esiinnytty vastaanottajan lapsena
Tarkista aitous luotettavasta lähteestä
Mikäli et itse ole varma saamasi viestin, puhelun tai sähköpostin aitoudesta, voit tarkistaa asian kyseisen organisaation asiakaspalvelusta.
– Epäilyttävässä viestissä olevan linkin sijaan voi esimerkiksi soittaa viranomaisen asiakaspalvelunumeroon ja selvittää asian sitä kautta, Kyberturvallisuuskeskus sanoo.
Näin voit suojautua verkkohuijauksilta (Kyberturvallisuukeskus, Traficom):
|
Lue myös: Huijaukset, jotka leviävät nyt – varo näitä!
Lue myös: Anteeksi Pekka -tutkinta paisuu: Rahaa kerännyttä järjestöä epäillään rikoksesta
7:56