Kymmenet europarlamentaarikot ovat vaatineet EU:n ulkosuhteita johtavan Josep Borrellin eroa.
Monien suomalaisten europarlamentaarikkojen mielestä Euroopan unionin ja Venäjän suhteet ovat tällä hetkellä aallonpohjassa. Keskustelu jännitteistä on noussut viime päivinä pintaan EU:n ulkosuhteita johtavan Josep Borrellin epäonnistuneen Moskovan-vierailun seurauksena.
Suurin osa STT:n tavoittamista suomalaismepeistä suhtautuu kuitenkin myönteisesti siihen, että Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) suuntaa ensi viikolla Pietariin tapaamaan ulkoministerikollegaansa Sergei Lavrovia.
Moni pitää hyvänä, että Suomi käyttää keskusteluyhteyttään Venäjän suuntaan. Laura Huhtasaaren (ps.) mukaan on hyvä ylläpitää vuoropuhelua yllä Venäjän kanssa, vaikka hetki on haastava.
– On silti hyvin epätodennäköistä, että Haaviston vierailulla saavutetaan mitään konkreettisia tuloksia, Huhtasaari kommentoi.
Lue myös: Borrell kehottaa EU:ta vetämään johtopäätökset Venäjä-vierailunsa jälkeen, väläytti pakotteiden mahdollisuudesta
Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen muistuttaa, että monenkeskisessä kansainvälisessä järjestelmässä on tärkeää, että keskustelua käydään myös eri mieltä olevien kumppanien kanssa.
Luottoa Haaviston osaamiseen
Pietikäinen korostaa EU:n yhteistä linjaa. Hän arvioi, että Haaviston vierailusta tuskin pääsee syntymään mitään kummallista ristiriitaa, sillä Haavisto on varmasti hyvin perillä siitä, mitä Borrellin vierailusta jäi käteen ja mitkä ovat muiden EU-maiden kannat.
– Silloin on mielestäni paikallaan, että keskusteluyhteys säilytetään, Pietikäinen sanoo.
Vihreiden Heidi Hautalan mukaan on tärkeää, että Suomi tekee määrätietoisesti selväksi sen, ettei se hyväksy sortotoimia, joilla Venäjä on tukahduttanut ilmaisunvapautta.
– Mielestäni näitä arkaluontoisia asioita ei voi pitää vakan alla. En lähde sen enempää neuvomaan, mutta varmasti Haavisto tietää, että nyt erittäin vaativa hetki.
7:20
Voiko Venäjän epävakaus uhata Suomea? Tutkija kertoo.
Kokoomuksen Henna Virkkunen on samoilla linjoilla.
– Suomen ja EU:n linjasta ei saa jäädä mitään epäselvyyttä. Ei neuvotteluissa, eikä sen jälkeisessä lehdistötilaisuudessa, Virkkunen toteaa.
Vasemmistoliiton Silvia Modig uskoo, että kokeneena konfliktien ratkaisijana Haavisto osaa tasapainotella vaikeaan ajankohtaan liittyvien vaatimusten kanssa.
RKP:n Nils Torvalds sen sijaan suhtautuu Haaviston matkaan penseästi ja toteaa, ettei ole varma vierailun viisaudesta.
"Lavrov kohteli Borrellia ovimattona"
Borrell saa kritiikkiä suomalaismepeiltä. Esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö ja keskustan Mauri Pekkarinen kuvailevat Borrellin esiintymistä Moskovassa nöyryyttäväksi. Kritiikki kohdistuu erityisesti Borrellin ja Venäjän ulkoministerin Lavrovin yhteiseen lehdistötilaisuuteen.
– Käytännössä Lavrov kohteli Borrellia ovimattona ja siten pyrki halveksumaan Euroopan unionin yhtenäisyyttä ja kykyä toimia. Venäjän viestihän on tällainen "hajota ja hallitse", Niinistö kuvailee.
Pekkarinen arvioi, ettei Borrell ollut riittävän hyvin valmistautunut Lavrovin kohtaamiseen.
Borrell itsekin on todennut vierailunsa epäonnistuneeksi. Tänään iltapäivällä hän astui EU-parlamentin eteen kertomaan matkansa annista. Borrell joutui puolustuskannalle, sillä osa europarlamentaarikoista oli jopa vaatinut hänen eroaan.
Erovaatimus esitettiin virolaismeppi Riho Terraksen laatimassa kirjeessä, jonka on allekirjoittanut yli 80 meppiä. Suomalaismepeistä allekirjoittajien joukossa on kokoomuksen Petri Sarvamaa.
EU-parlamentin Venäjä-valtuuskunnan varapuheenjohtajana toimiva Elsi Katainen (kesk.) ymmärtää Borrelliin kohdistuvan kovan kritiikin.
– Toisaalta kenenkään kivittäminen ei ole nyt ratkaisu, sillä matkan tarkoitusperä oli järkevä: diplomatian tekeminen vaikeana hetkenä, jolloin on varauduttava myös tappioihin, Katainen pohtii.
SDP:n Eero Heinäluoma sen sijaan ei pidä erovaatimuksia perusteltuina.
– Hänen (Borrellin) ajatuksensa vuoropuhelusta Venäjän kanssa vastaa sitä, mitä on yhdessä sovittu, Heinäluoma toteaa.
Heinäluoma viittaa EU:n luomiin Venäjä-suhteen viiteen periaatteeseen, joihin kuuluu myös keskustelu.
Borrellin sijaan Heinäluoman mukaan kritiikkiä tulisi kohdistaa erityisesti Venäjän hallintoon.
Toiveissa jämäkämpi vastaus
Moni suomalaismeppi toivookin EU:lta jämäkämpää vastausta Venäjää kohtaan. Parlamentin ulkoasianvaliokunnassa istuva Alviina Alametsä (vihr.) arvioi, että EU:n toimet Venäjää kohtaan ovat toistaiseksi olleet liian pehmeitä.
– Hyvin kohdennetut, tiukemmat henkilöpakotteet ovat tarpeen. Ei ole oikein, että väärinkäytöksiin syyllistyneet voivat elää rauhassa luksuselämää, matkustaa ja säilyttää rahojaan EU:ssa. Katkaisemalla rahat voidaan katkaista myös (presidentti Vladimir) Putinin lähipiirin lojaliteetti, Alametsä sanoo.
Pakotekeskustelu jatkuu parin viikon kuluttua ulkoministerien kokouksessa. Borrell sanoi parlamentissa aikovansa viedä eteenpäin konkreettisia ehdotuksia.
– On jäsenmaiden käsissä päättää seuraavista askelista, mutta kyllä, niihin voi sisältyä pakotteita, Borrell totesi.
Borrellin vierailun aikana Venäjä ilmoitti karkottavansa kolmen EU-maan, Saksan, Ruotsin ja Puolan, diplomaatteja, ja maat vastasivat eilen karkotuksiin karkottamalla kukin yhden venäläisdiplomaatin.
Kokoomuksen Virkkunen haluaisi, että muut EU-maat liittyisivät diplomaattikarkotuksiin. Virkkusen mukaan laajemmat karkotukset lähettäisivät selkeän viestin Moskovaan EU:n yhteisestä linjasta.
"Putin ehkä vaarallisempi kuin aikaisemmin"
Suomalaismeppien arviot EU:n ja Venäjän suhteiden kehittymisestä ovat synkeät. Keskustan Katainen ennustaa, että EU:n ja Venäjän suhteet viilenevät vielä entisestään.
– EU:n on ratkaistava, miten se voi tukea oikeusvaltiota ja demokratiakehitystä ajavaa nuorta sukupolvea nykyistä vahvemmin katkaisematta keskusteluyhteyttä Putinin hallintoon, Katainen sanoo.
Torvalds arvioi, että EU:n ja Venäjän suhteet kehittyvät huonosti.
– Vladimir Putin on vähän selkä seinää vasten ja on siksi ehkä vaarallisempi kuin aikaisemmin.