Suomalaisten perinnelaji vaarassa kadota olympialaisten ohjelmasta jo seuraavissa kisoissa – "Saattaa vaihtua laji toiseen"

Kun naiset pääsivät mäkihyppyyn mukaan Sotshissa 2014, yhdistetty jäi ainoaksi sukupuolisuljetuksi lajiksi. Yksi painavimmista perusteluista on ollut naisten yhdistetyn äärimmäisen marginaalinen harrastajamäärä, joka on kuitenkin kasvanut merkittävästi muutaman vuoden aikana.

Viime viikkoina yhdistetyn urheilijat – sekä miehet että naiset – ovat aktiivisesti puhuneet tasa-arvon puolesta. Myös Suomen naisten yhdistetyn kärkinimiin kuuluva Annamaija Oinas, 19, on yrittänyt lisätä ongelman näkyvyyttä.

–  Somessa on tuotu asiaa esille. Tosi hyvältä tuntuu, kun miehetkin haluavat meidät heidän kanssaan olympialaisiin, Oinas sanoo.

Naisten maajoukkueen päävalmentaja Lasse Mäkinen oli yllättynyt, kun hyvin alkaneet olympianeuvottelut kääntyivät alamäkeen.

–  Alkuperäiset palaverit olivat positiivisia, mutta kevään aikana on tullut toisenlaista kommenttia, Mäkinen kertoo.

Kansainvälinen olympiakomitea (KOK) on ilmoittanut, ettei se halua kokonaisurheilijamäärän kasvavan, mikä asettaa kenties vaikeimman esteen.

–  Sen verran, mitä naisten yhdistetyn urheilijoita tulee, pitää ottaa muualta pois, Mäkinen avaa.

Kuoleeko alkuperäislaji sukupuuttoon?

Kun vuorihiihto tulee uutena mukaan, miksei löytyisi tilaa lajille, joka on ollut mukana aina ensimmäisistä, vuoden 1924 Chamonix'n kisoista lähtien? Mäkisen mukaan olympialaisten laaja näkyvyys vaikuttaa valintamotiiveihin.

–  Yhdistetty on pieni laji moniin muihin verrattuna, joilla on isompi painoarvo markkinoiden kannalta.

Mäkinen näkee, että miehet ovat varmasti neljän vuoden päästä mukana, mutta tasa-arvokiistaan täytyy löytyä ratkaisu.

–  Olympialajilta edellytetään, että molemmat sukupuolet ovat mukana, hän valottaa.

–  Vaikka vain yksi tapahtuma neljän vuoden välein jäisi pois, se tarkoittaisi merkittäviä taloudellisia tappioita. Suurin osa rahoituksesta tulee Olympiakomitealta, ja ilman sitä resurssit jäisivät todella pieniksi.

Sosiaalinen media lienee tehokkain ympäristö nopeaan vaikuttamiseen, mutta pitkäjänteinen työ on Mäkisen mukaan paras keino ongelman selättämiseen.

–  Käytännössä jokainen maa, joka on tosissaan mukana, panostaa naisten yhdistetyn kehittämiseen. Sitä kautta yritämme näyttää, että olemme uskottavia.

Termi "olympiaunelma" ei ole turhaan tuttu. Se on monen yksilöurheilijan minäkuvan keskeisimpiä rakentajia, eikä Annamaija Oinaskaan tiedä, mitä tekee, jos naiset eivät pääse mukaan.

–  Olympialaiset on suuri tavoite. Jos yhdistetty ei anna siihen mahdollisuutta, minullakin saattaa vaihtua laji toiseen, Oinas kertoo.

KOK tekee päätöksensä kokouksessaan 24. kesäkuuta. Vuoden 2026 talvikisat pidetään Italiassa Milanossa ja Cortinassa.