Suomi on yhä kallis maa useimmille venäläismatkailijoille. Vaikka ruplan arvo on parantunut viime kuukausina suhteessa euroon, moni matka jää yhä rahapulan vuoksi tekemättä.
– Se on nyt vaan vähän rikkaampien hommaa, ei muilla ole enää varaa. Aikaisemminhan suurin osa kävi aina välillä, mutta nyt harvemmin, harmittelee Suomen ja Venäjän kansalaisuudet omistava Elena Raudanen.
Petroskoissa ja Joensuussa asuva Raudanen tuhahtaa, että kallista on.
– Rikkaat käy ja vuokraa mökkejä Kolilta ja muualta.
Ruplan pitäisi vielä vahvistua
Samanlaisia ajatuksia on Tanskaan työn perässä muuttaneella kielitaitoisella Alena Zhuchkolla joka oli uutena vuotena tapaamassa vanhempiaan Venäjän Karjalassa lähellä Suomen rajaa.
– Minulle tämä ei välttämättä ole kallista. Tiedän, että monille muille venäläisille ihmisille Suomi on kallis maa, Zhuchko huikkaa puhtaalla englannilla kiirehtiessään bussiin ja kohti lentokenttää.
Punaisella urheilumallisella autollaan yksin liikkuva Denis Rudis on työskennellyt Suomessa lyhyen aikaa noin kahdeksan vuotta sitten. Nykytilannetta hänkin moittii kalliiksi.
– Suomessa ja turvallista ja puhdasta, mutta euro on venäläisille vieläkin liian kallis.
Herra Rudis oli paukkupakkasessa matkalla neljäksi päiväksi Keravalle.
– Menen ystävien luokse pitämään hauskaa ja shoppailemaan, Rudis nauraa leveästi.
“Bisnesilmapiiri parantunut”
Pohjois-Karjalan Kauppakamarin toimitusjohtaja Anne Vänskä luottaa lievään kasvuun myös matkailussa, mutta säästäminen vaikuttaa matkapäiviin.
– Se näkyy varmaan siinä, että päivämatkailijoita on, mutta majoitusluvut tuskin lähtevät niin suureen nousuun kuin mitä voisi olettaa, Vänskä arvioi.
Toimitusjohtaja Anne Vänskä ennustaa, että majoituspalveluiden osto kasvaa hitaasti.
Venäjänkauppaa tekevissä yrityksissä usko on palautumassa. Investointeja toki harkitaan yhä tarkkaan, mutta luottamus on kauppakamarin mukaan kasvanut.
– Olen kuullut, että bisnesilmapiiri on kuitenkin Venäjällä lähtenyt hyvin myönteiseen suuntaan ja se koetaan kyllä positiivisena. Se luo mahdollisuuksia, Vänskä laskee.
Neljä miljoonaa ennätykseen
Viime vuosi jäi itärajan liikenteessä vielä kokonaisuutena lähes viisi prosenttia miinukselle edelliseen vuoteen verrattuna.
Koko itärajalla oli viime vuonna 8,7 miljoonaa rajanylittäjää. Se on kaukana ennätysvuoden 2013 lähes 13 miljoonasta matkustajasta.
Mutta lokakuusta alkaen monilla raja-asemilla kirjattiin jo lievää kasvua, erityisesti joulukuussa.
– Loppusyksystä lähtien viisumivelvollisten osalta matkustajamäärät ovat kasvaneet. Uskon, että semmosta pientä piristymistä nähdään jatkossakin, pohti Niiralan raja-asemalla keskiviikkona vartioupseerina työskennellyt Pohjois-Karjalan rajavartioston rajavartiomestari Risto Möttönen.