Suomessa mitataan ilman siitepölypitoisuuksia tällä hetkellä yhteensä yhdeksällä keräimellä, joiden tietojen pohjalta koostetaan siitepölytiedotteet.
Vanhimmilla keräimillä on ikää kymmeniä vuosia. Mekaanisen keräämisen rinnalle on kehitetty jo vuosia Ilmatieteenlaitoksella äärimmäisen uudenaikaista ja samalla reaaliaikaista siitepölyn mittausjärjestelmää.
Kehitteillä oleva mittaustapa perustuu tarkkaan laitteeseen, jonka läpi ajetaan ilmaa. Laite määrittelee holografialla, eli lasersäteen luoman kolmiulotteisen kuvan avulla ensin siitepölypartikkelin muodon. Näin se voidaan erottaa muista ilman mukana kulkevista hiukkasista.
Laitteen kehitystyöhön tutustunut Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Mika Mäkelä sanoo MTV:n Viiden jälkeen -ohjelmalle suunnitelmien helpottavan valmistuessaan jokaisen omaa allergianhoitoa.
– Vie vielä vuosia ennen kuin kehitteillä laite saadaan rutiinikäyttöön, mutta suunta on täysin oikea. Ihmiset voivat uuden tekniikan avulla suhteuttaa omia oireitaan parhaillaan olemassa olevaan tilanteeseen.
Lue myös: Kärsitkö sinäkin siitepölyallergiasta? Näin oireet eroavat koronasta
Siitepölytiedot nähtäväksi reaaliajassa
Laitteen kehittämisestä vastaava Mikhail Sofiev kertoo, että laitteelle on koneoppimisen kautta opetettu, miten laserit tunnistavat eri tavalla fluoresoivien lajien, kuten koivun, lepän tai heinien siitepölyjä.
Pienten hiukkasten muodon erottelu on tekniikan suurin haaste. Onnistuessaan se toisi siitepölytiedot lähes reaaliajassa kaikkien nähtäväksi.
Nykyään siitepöly otetaan talteen keräimissä olevalle tahmealle nauhalle, jonka sisältö lähetetään Turkuun ja mikroskopoidaan siellä.
Sofievin mukaan tekniikka on läheisesti kytköksissä Turun yliopiston norkko-järjestelmään, joka muun muassa kerää siitepölytiedot ja julkaisee tiedotteet.