Suomessa kuvataan paraikaa suurta kansainvälistä elokuvaa What remains. Kyseessä on kiinalaisohjaaja Huang Ranin psykologinen rikosdraama, jonka pääroolissa nähdään ruotsalainen Hollywood-tähti Stellan Skarsgård. Elokuvan teko on alkanut kaikessa hiljaisuudessa Helsingissä ja Turun seudulla.
What remains -filmin kansainvälinen julkistus on jo tehty ja elokuvasta on kirjoittanut mm. Variety-lehti. Stellan Skarsgardin lisäksi pääosissa nähdään hänen poikansa Gustaf Skarsgård sekä brittiläinen Andrea Riseborough. Käsikirjoittaja on Megan Everett, Stellan Skarsgardin puoliso.
Elokuva teknisestä tuotannosta vastaa useita ulkomaisia tuotantoja jo aiemmin palvellut Film Service Finland.
Suomi vetää puoleensa yhä enemmän ulkomaisia elokuvatekijöitä. Erityiskiitoksia saamme hyvistä ja luotettavista palveluista. Ja houkutukseksi kelpaa tietysti myös raha.
Ulkomaista tuotantoa kannattaa tukea
Kamppailu kansainvälisistä tuotannoista on kovaa. Tässä auttaa Suomessakin 2017 aloitettu tuotantokannustin, joka on käytössä useissa Euroopan maissa.
Suomessa tuotantokannustinrahoitusta hoitaa valtion hallinnoima Business Finland. Tälle vuodelle valtio on budjetoinut Business Finlandin jaettavaksi 10 miljoonaa 500 000 euroa: elokuville, dokumenteille ja tv-sarjoille – myös kotimaisille, jotta suomalaiset eivät karkaisi halvempiin maihin kuvaamaan.
Kannustinrahoitus edellyttää tuotantoyhtiöiltä suomalaisten palvelujen ostamista. Rahoitus on 25 prosenttia summasta, jolla tuotantoyhtiö hankkii palveluja. Näitä voivat olla yhtä lailla majoitus tai kuljetukset kuin varsinainen elokuvan teko: lavastus, valot, maski, catering jne.
Nyt kuvattava What Remains -elokuva saa tukea 941 000 euroa. 25 prosentin kaavalla tämän elokuva tekijät ostavat Suomen palveluja liki neljällä miljoonalla eurolla.
– Tuki on yksi suurimmasta, jonka olemme jakaneet, kertoo Business Finlandin tuotepäällikkö Merja Salonen.
Suomalaisesta laadusta halutaan maksaa
Salosen mukaan suomalainen elokuvanteon taito on jo sitä luokkaa, että tuotantoyhtiöt eivät raahaa ulkomailta omia kalustojaan, puhumattakaan niiden käyttäjistä. Kalliiksi aiemmin moitittu Suomi ei olekaan niin kallis.
– Monet Euroopan maat Baltiaa lukuun ottamatta ovat kalliimpia. Ja elokuvayhtiöt ovat valmiita maksamaan myös laadusta, jota Suomesta saa, kertoo Business Finlandin Merja Salonen.
– Saamme kiitettäviä arvosanoja työmoraalista. Kaikki se tehdään, mitä luvataan ja kaikki toimii. Myös rahoituspäätökset annamme nopeasti.
– No cateringista tulee joskus miinusta. Nakit ja perunamuusi eivät aina kelpaa, naurahtaa Salonen.
Näitä kaivataan: Lisää koulutusta ja suuri studio
Pitäisikö valtion nostaa kannustintukena jaettavaa summaa reippaasti yli 10 miljoonan euron, jos Suomi on näin hyvä markkina? Salosen mukaan tässä tulee vastaan Suomen pienuuden ongelma. Meiltä puuttuvat suuret elokuvastudiot ja elokuvatyöläisiäkin tarvittaisiin lisää.
Koulutusta ollaan lisäämässä, mutta kuka rakentaisi sen suurtuotantoihin kelpaavan studion?