Suomessa on tutkittu vapaaehtoisvoimin yli 15 000 kuolonkolaria – toiminnan alkuvuodet olivat synkät

onnettomuustietoinstituutti oti
Kun riippumattomat onnettomuustutkintalautakunnat aloittivat työnsä 1960-luvun lopulla, kuoli Suomen tieliikenteessä vuosittain yli tuhat ihmistä. Tänä päivänä ihmisiä kuolee liikenteessä enää noin viidesosa siitä.Onnettomuustietoinstituutti
Julkaistu 25.05.2022 11:47

Ville Järveläinen

Riippumattomat onnettomuustutkintalautakunnat saavat vuosittain selvitettäväkseen nelisensataa liikenneonnettomuutta.

Suomen teillä kuolee vuosittain yli 200 ihmistä. Jokainen kuolemaan johtanut onnettomuus tutkitaan tarkoin, jotta vastaavanlaisilta turmilta voitaisiin välttyä tulevaisuudessa.

Onnettomuuksia tutkivat moniammatilliset tutkijalautakunnat, joita on ympäri Suomea yhteensä kaksikymmentä. Jäseniä lautakunnissa on noin 300.

Lautakuntien toimintaa koordinoi Onnettomuustietoinstituutti (OTI), mutta se ei puutu niiden riippumattomaan työskentelyyn.

Lue myös: Onnettomuustutkija Tapio varoittaa autoilijoita: Harmittoman näköinen "lärpykkä" liitetty ainakin kahteen kuolonkolariin tänä vuonna

Synkät alkuvuodet

Lautakunnat tutkivat ensimmäiset onnettomuudet vuonna 1968. Alkuvuodet olivat synkkiä, sillä tuolloin liikenteessä menehtyi vuosittain yli tuhat ihmistä.

Vuosien ja vuosikymmenten varrella tilanne on kuitenkin parantunut tuntuvasti. Tosin vielä 1980-luvullakin kuolleita oli vuosittain kolminkertaisesti nykyiseen määrään verrattuna, vaikka autoja oli alle puolet siitä mitä nyt.

Lautakunta selvittää syitä, ei syyllisiä

Suomen hallituksen tavoite on puolittaa liikennekuolemien vuosittainen määrä vuoden 2020 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

Onnettomuuksien syiden tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää niiden määrän vähentämisessä. Onnettomuustutkinnan keskeisimpiin tavoitteisiin kuuluukin tiedon tuottaminen liikenneturvallisuuden parantamiseksi.

Vuosittain tutkitaan 350–400 liikenneonnettomuutta, joiden joukossa on kuolonkolarien lisäksi myös vakaviin loukkaantumisiin tai aineellisiin vahinkoihin johtaneita onnettomuuksia.

Tutkijalautakunnat koostuvat eri alojen vapaaehtoisista asiantuntijoista. Mukana on niin poliiseja kuin lääketieteen, ajoneuvotekniikan, tienpidon ja käyttäytymistieteidenkin ammattilaisia.

Lue myös: Autoilija, oletko kuullut kahden sekunnin säännöstä? – "Aivot eivät multitaskaa"

Mikä on onnettomuustutkijoiden rooli siinä vaiheessa, kun on tapahtunut vakava, kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus?

Kerroimme aiemmin mikkeliläisestä Harrista, jonka insinöörikoulutuksesta on ollut hyötyä yli 600 kolaripaikalla. Voit lukea lisää vapaaehtoisen onnettomuustutkijan työstä tästä artikkelista.

Lue myös: Harri on työskennellyt vapaaehtoisena 600 onnettomuuspaikalla – jos hän saisi päättää, tulisi autoihin mullistava varuste

Artikkeli jatkuu kuvan alla.

onnettomuustietoinstituutti oti harri hyytiäinen liikenneonnettomuus liikenneturvallisuus kolari

Mikkeliläinen insinööri Harri Hyytiäinen on tutkinut liikenneonnettomuuksia yli 40 vuotta.

Lautakunnat eivät ota kantaa syyllisyys- tai korvauskysymyksiin. Jäsenet toimivat virkavastuulla, ja heillä on vaitiolovelvollisuus. Heillä on myös lain tuoma oikeus tehdä tutkimuksia onnettomuuspaikalla, tarkastaa ajoneuvoja ja saada tietoja viranomaisilta onnettomuuden taustojen selvittämiseksi.

– Lautakuntien aineistoja hyödynnetään laajasti liikenneturvallisuustyössä, ja niitä käytettiin myös tuoreen liikenneturvallisuusstrategian taustalla. Lisäksi tutkintamenetelmiä kehitetään jatkuvasti ajan vaatimusten mukaisiksi, Onnettomuustietoinstituutin liikenneturvallisuusjohtaja Kalle Parkkari toteaa OTI:n tiedotteessa.

2:24img

KATSO MYÖS: Miten poliisi voi vähentää nuorten liikennekuolemia? Uudessa strategiassa nuoriin kohdistuva liikenneturvallisuustyö on isossa roolissa.

Lue myös: Tämä varuste on ollut autoissa pakollinen jo 50 vuotta – herätti alkuun suurta vastustusta

Lähteet: Onnettomuustietoinstituutti, Liikennevakuutuskeskus

Tuoreimmat aiheesta

Liikenne