Tuoreista hinnanalennuksista huolimatta Suomessa hinnat ovat viime vuosikymmenet nousseet Euroopan unionin kärkivauhtia. Ruoan hintoja on laskettu 20 vuoden aikana vain kaksi kertaa.
Ensimmäisen kerran näin tehtiin vuoden 1995 jälkeen, kun Suomi liittyi EU:n jäseneksi. Toisen kerran hinnat laskivat vuonna 2009, kun ruoan arvonlisäveroa laskettiin.
Muutoin ruoan hinta on kavunnut hurjaa vauhtia. Vuosina 2007–2008 nousua selittää maailmanmarkkinahintojen kallistuminen, viime vuosina myös mm. teollisuuden katteiden ja palkkojen nousu.
Indeksien lähtötasona on vuosi 1995 (= 100).
Kun ruoan hintaa vertaa yleistä hintatasoa mittaavaan kuluttajahintaindeksiin, niin näkee, että erityisesti viime vuosina ruoan hinta on noussut selvästi nopeammin kuin kuluttajahinnat keskimäärin.
Nousuvauhti on Suomessa EU:n kärkitasoa. Vuosina 2010–2015 ruoan hinnat ovat nousseet 30 prosenttia. Euromaissa vauhti on ollut keskimäärin 20 prosenttia. Vanhoista EU-maista vain britit ovat pysyneet Suomen kannoilla ruoan kallistumisessa.
Ansiotasoindeksistä näkee, että työssäkäyvien suomalaisten palkat ovat myös nousseet hyvää vauhtia. Mutta samaan aikaan kun palkansaajien tilanne on kohentunut, esimerkiksi työttömien määrä on Suomessa ollut kasvussa. Ruoan hinnan nousu onkin rokottanut eniten juuri esimerkiksi työttömien ja eläkeläisten kukkaroita.
Lähde: Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen.