Muuttovoitto ulkomailta nosti silti väkilukua ylöspäin.
Suomessa syntyi vuoden alkupuoliskolla ennätyksellisen vähän lapsia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan tammi-kesäkuun aikana syntyi 23 723 lasta, mikä on runsaat 1 400 lasta vähemmän kuin viime vuoden alkupuoliskolla.
– Suomessa ei ole syntynyt näin vähän lapsia minkään muun puolivuotiskauden aikana ainakaan 1900-luvulla ja 2000-luvulla, kertoi yliaktuaari Joni Rantakari Tilastokeskuksesta STT:lle.
Muuttovoitto ulkomailta aiheutti sen, että Suomen väkiluku kasvoi tammi-kesäkuussa runsaalla 3 200 hengellä. Maan väkiluku oli kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 5 516 343.
Suomessa kuoli vuoden alkupuolella 27 432 ihmistä. Syntyneitä oli runsaat 3 700 vähemmän kuin kuolleita.
Ulkomailta muutti Suomeen alkuvuonna liki 13 800 henkeä ja Suomesta ulkomaille lähes 6 900 ihmistä.
Ääripäissä Uusimaa ja Etelä-Savo
Maakunnista väkiluku kasvoi ennakkotietojen mukaan vain Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Ahvenanmaalla ja Varsinais-Suomessa.
Väkiluku kasvoi määrällisesti eniten Uudellamaalla, jonka väestömäärä nousi lähes 10 000 hengellä.
Määrällisesti suurin väestötappio oli Etelä-Savossa, joka menetti lähes 1 200 asukasta.
Kuntien välisiä muuttoja kertyi vuoden alusta kesäkuun loppuun mennessä ennakkotietojen mukaan runsaat 127 600. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli lähes 700 muuttoa vuoden 2018 kuntajaon mukaan.