Suomi tehostaa ihmisten palauttamiskäytäntöjä rivakasti, mutta sille on hintansa.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu sekä oikeusoppineet ovat huolissaan tilanteessa, jossa ulkomaalaisten palauttamispäätöksiä lähtömaihinsa tehdään nopeasti.
Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Päivi Keskitalon mielestä on huolestuttavaa, ettei heidän oikeuksiensa turvaamiseen ole riittävästi panostettu.
Poliittisen paineen lisääntyessä on vaarana, että ihmisoikeuksien turvaamisesta ei ehditä varmistua.
– Palautusten tehostamisen yhteydessä saattaa käydä niin, että perus- ja ihmisoikeuksista sekä lasten oikeuksista tingitään.
Vuosi sitten kesäkuussa Suomessa astui voimaan laki, jonka myötä karkottamispäätöksen nopeampi täytäntöönpano on nopeutunut turvapaikka-asioissa.
Myös tänä vuonna maasta poistamista on tehostettu. Esimerkiksi Suomen ulkopuolella olevalle ulkomaalaiselle voidaan jatkossa määrätä ennakollinen maahantulokielto, vaikka henkilöllä ei olisi aiempaa lupahistoriaa Suomessa.
Karkottamispäätöksestä valittaminen ei enää automaattisesti lykkää tai estä päätöksen täytäntöönpanoa. Karkottamispäätökset on mahdollista panna täytäntöön 30 päivän kuluttua tiedoksisaannista eli valitusajan päättymisen jälkeen.
– Tällä hetkellä maahanmuuton hallinnan ja politiikan painopiste on selkeästi palautusten tehostamisessa, Keskitalo kertoo.
– Perus- ja ihmisoikeudet mukaan lukien lasten oikeudet eivät niinkään ole nousseet esiin suunnitelmissa ja keskusteluissa.
Lakimuutokset perustuvat pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman maahanmuuttopoliittisiin kirjauksiin, joilla pyritään tehostamaan laittomasti maassa oleskelevien henkilöiden maasta poistamista, selkiyttämään ulkomaalaislain maasta poistamista koskevaa sääntelyä ja takaamaan kansallinen turvallisuus kaikissa tilanteissa.
Viranomaiset kuitenkin päättivät, että perhe tulee palauttaa Venäjälle ja heille annettiin päivämäärä, jolloin heidät saatetaan maasta pois. Rajalle vievän bussin kyytiin oli tarkoitus nousta keskiviikon ja torstain välisenä yönä kello kahdelta.
Perheessä isän ja äidin lisäksi on 8- ja 11-vuotiaat tyttäret sekä toukokuussa syntynyt poika.
Vain kahta päivää maastapoistamisen turvaamisen täytäntöönpanoa, perheelle kerrottiin, että Migri käsittelee heidän tilanteensa vielä kerran.
Turvaamis-termiä käytetään tilanteissa, joissa poliisi varmistaa maastapoistumisen konkreettisesti saattamalla rajalle.
Torstai-iltaan mennessä perheelle ei ole kerrottu milloin Migrin haastattelu on.
Tilanne on ollut hyvin stressaava, sillä lapset ovat käyneet koulussa samalla kun omaisuus on pakattu pahvilaatikoihin.
– Onneksi kukaan ei tullut yöllä meitä hakemaan rajalle. Toki stressi ei ole kokonaisuudessaan rauennut, mutta tunnelma on perheessä rauhallisempi, Fartushnyi kertoo torstai-iltana tekstiviestitse.
Katso Aleksandr Fartushnyin haastattelu kokonaisuudessaan Katsomosta. Linkki alla.
Julkisoikeuden asiantuntija yliopiston lehtori Tampereen yliopistosta Jaana Palander muistuttaa MTV Uutisille, että kaikilla lapsilla, jotka oleskelevat ja asuvat Suomessa, on tietyt vähimmäisoikeudet. Palander avaa lainsäädäntöä yleisellä tasolla, eikä kommentoi Fartushnyin perheen kokemuksia.
– Palauttamistilanteessa tulee huomioida lasten oikeudet ja lapsen etu.
– Suomessa syntyvä lapsi saa kansalaisuuden vanhempien kansalaisuuden mukaan ja vain hyvin erityisissä tilanteissa, voi saada Suomen kansalaisuuden, Palander avaa.
Palanderin mukaan viranomaisten tulisi varmistua ennalta, ettei lapsiin kohdistu uhkaa palautusmaassa.
Fartushnyin perhe kertoi haastattelussa kantavansa huolta siitä, otetaanko heidän lapsensa suoraan huostaan rajanylityksen jälkeen. Fartushnyi on muun muassa tukenut Venäjän viranomaisten mustilla listoilla olevaa Suomessa asuvaa oppositioaktivistia.
Propagandalainsäädännössä valtion kritisoinnista voi saada tuomion.
Palauttamisen jälkeen vastuuta ei lasten oikeuksien turvaamisen varmistamisessa ole. Suomen on otettava huolellisuusvelvollisuus huomioon ennen palautuspäätöksen tekemistä.
Viranomaisen tulisi siis ennalta varmistua siitä, ettei ihmiseen kohdistu uhkaa palautuksen jälkeen.
– Olemme nähneet, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on kiinnostunut tapauksista, joissa ihmiselle on tapahtunut jotain palauttamisen jälkeen, Palander sanoo.
Palander kertoo, että vastaavissa tilanteissa on kuitenkin tarkasteltu vain sitä päätöksentekoprosessia ja sitä, onko huolellisuusvelvoite täyttynyt.
– Onko tehty kaikki voitava ja tarkistettu, ettei ihmistä kohtaa hengenvaara palautetussa maassa, Palander selvittää.
Aleksina tunnettu perheenisä on huolissaan tilanteessa, jossa perhe palautetaan Venäjälle.
Resurssipula aiheuttaa vaikeuksia
Poliittisen paineen lisääntyessä palauttamisten kiristyksiin on vaarana, että oikeuksien turvaamisesta ei ehditä varmistua.
Migri on tilastoinut maasta poistamiseen tehdyt päätökset. Päätökset eivät kuitenkaan tarkoita, että ihmiset olisivat välttämättä vielä poistettu.
Vuonna 2024 karkotuspäätöksiä tehtiin yhteensä 2344 kappaletta ja vuotta myöhemmin luku oli 3160. Tämän vuoden aikana päätöksiä on tehty jo 2022 kappaletta.
Lasten oikeuksia palautus- ja kännytysprosessissa valvoo yhdenvertaisuusvaltuutettu.
– Lapset on tietenkin keskeinen meidän valvonnan painopiste, Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston erityisasiantuntija Keskitalo kertoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu saa tiedon palautuksista poliisilta, joiden perusteella valtuutettu voi antaa suosituksia palautusten toimeenpanosta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu valvoo poliisin toimintaa palautustilanteissa. Kuvassa Päivi Keskitalo.
Palautuksessa ja sen ajankohdassa tulisi lasten osalta ottaa huomioon useita tekijöitä. Huomioitavia tekijöitä ovat esimerkiksi lastensuojelun asiakkuus tai lapsen terveydentilaan liittyvät haasteet.
– Kun poliisi valmistelee palautusta, on tärkeää miettiä esimerkiksi matkan ajankohtaa kouluvuoden suhteen, Keskitalo sanoo.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on ajoin myös mukana palautuslennoilla seuraamassa poliisin toimintaa.
Keskitalon mukaan näyttää siltä, että poliisille suunnataan enemmän resursseja tehostamisen toteuttamiseen, mutta vastaavaa ei valvontaviranomaiselle anneta.
– Meille ei lisäresursseja ole tullut ja joudumme entistäkin tarkemmin fokusoimaan omaa työtämme ja kohdistamme toimintaamme niihin tilanteisiin, joissa laukkauksen riski on suuri.
– Havaintojemme mukaan suurimmat huolenaiheemme ovat miten lapsia palautukseen valmistellaan ja millaisiin olosuhteisiin lapset palautetaan.
Kiire ja hoppu voivat altistaa virhearvioihin
Keskitalo kertoo, että täytäntöönpanevalla viranomaiselle on velvollisuus varmistaa, ettei lapsia palauteta epäinhimillisiin olosuhteisiin.
– Tehostamiseen liittyen on tärkeää, ettei esimerkiksi kiireen vuoksi tingitä lapsen oikeuksien toteutumisesta, Keskitalo summa.
Palander nostaa esiin sen, että lapsilla on oikeus perusopetukseen ja koulunkäyntiin ja siitä on pidettävä kiinni loppuun asti.
– Tilanteesta pitää olla huolissaan, jos palautuksissa ei kiinnitetä huomiota riittävästi perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin ja palautettavien oikeuksien toteutumiseen. Tähän pitää kansallisessa ohjeistuksessa kiinnittää huomiota, Keskitalo sanoo.
