Suomi joutuu tyytymään tänä ja ensi vuonna runsaan prosentin talouskasvuun, ennustavat OP:n ekonomistit suhdannekatsauksessaan.
Tämän vuoden talouskasvuksi arvioidaan 1,1 ja ensi vuoden 1,2 prosenttia.
– Kasvu junnaa koko lailla paikallaan, arvioi OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Talouskasvun esteenä on ennen kaikkea vienti. OP:n mukaan edellytykset viennin selkeämmälle elpymiselle ovat kasassa vasta vuonna 2018, vaikka kilpailukyvyn koheneminen ja vientikapasiteetin kasvu piristävät vientiä jo hieman ensi vuoden jälkipuoliskolla.
Heiskanen sanoo, että optimisti voi nähdä merkkejä tasaantumisesta Venäjälle ja Ruotsiin suuntautuvassa viennissä. Erityisesti vienti Venäjälle on sukeltanut jyrkästi parin vuoden aikana.
Heiskasen mukaan Britannian kansanäänestys erosta EU:sta ei ole aiheuttanut niin suuria vaikutuksia kuin pelättiin. Euroalueen talous kestää brexitin hyvin, ja Suomessakin vaikutukset jäävät vähäisiksi. OP:n arvion mukaan brexit nipistää Suomen viennistä 0,1-0,3 prosenttia.
Suomen talouskasvu ei nojaa vientiin eikä investointeihin vaan yksityiseen kulutukseen. Kulutus kasvaa ennusteen mukaan ensi vuonnakin, mutta aiempaa hitaammin muun muassa sen vuoksi, että reaalipalkat eivät nouse inflaation kiihtyessä.
Heiskanen huomauttaa, että kohtalainen talouskehitys on todennäköistä, mutta riskit ovat silti kallellaan heikompaan.
Yhdysvallat suurin riski
Ennusteen taustalla on arvio, että maailmantalouden kasvu jää tänä vuonna hieman viime vuotta hitaammaksi heikon alkuvuoden vuoksi. Olennaista elpymistä ei ole näköpiirissä ensi vuonnakaan.
Heiskanen varoittaa, että Yhdysvallat on noussut maailmantalouden suurimmaksi riskiksi pitkään jatkuneen nousukauden jälkeen. Yhdysvalloissa ei ole vapaata tuotantokapasiteettia eikä tuottavuus nouse.
– Korkeasuhdanne alkaa vetää viimeisiään Yhdysvalloissa.