Laivue 2020 -hankkeen alusten suunnittelu on edennyt jo pitkälle. 1,3 miljardilla eurolla saadaan Suomelle neljä Nato-yhteensopivaa korvettia, jotka aseistetaan israelilaisilla ohjuksilla ja ruotsalaisilla torpedoilla.
Merivoimien käytöstä poistuvat miinalaivat ja ohjusveneet korvataan yhteensä neljällä monitoimikorvetilla.
Jo vuosia sitten käynnistetty hanke on suunnittelupöydällä pitkällä, ja laivojen rakentamisen on määrä alkaa Rauman telakalla vuonna 2022.
Hankesektorin johtaja, komentaja Ossi Liimatainen lupaa merivoimien saavan "erittäin kestäviä ja taistelukykyisiä aluksia".
Hintavien korvettien on tarkoitus soveltua mitä moninaisimpiin tehtäviin.
Alusten halutaan käyvän ohjushyökkäyksiin ja torjumaan sekä laivoja, sukellusveneitä että ilma-aluksia, miinoittamaan sekä toimimaan ympärivuotisesti hankalissakin jäätilanteissa.
"Kokoluokka ei ole poikkeava"
Asiantuntijat ovat esittäneet huoltaan siitä, että Itämeren matalalle ja suljetulle merialueelle ensisijaisesti tarkoitetut alukset ovat korveteiksi varsin isoja.
Pelkona on ollut, että 114 metriä pitkät laivat ovat sotatilanteessa esimerkiksi helppo maalitaulu vihollisen ohjuksille.
Liimataisen mielestä alusten koosta ei ole syytä olla huolissaan. Neljällä uudella korvetilla on tarkoitus korvata yhteensä seitsemän laivaa, joten korvetteihin on mahduttava paljon tekniikkaa.
– Kokoluokka, huomioiden tämä suorituskyky joka aluksissa on, ei ole poikkeava, Liimatainen sanoo.
Korvettien on toisaalta myös tarkoitus pärjätä kaukaisemmillakin vesillä, kansainvälisessä kriisinhallinnassa. Edeltäjistä esimerkiksi miinalaiva Pohjanmaata käytettiin vuonna 2011 merirosvouksen vastaisessa operaatiossa Somalian rannikolla.
Yli puolet miehistöstä varusmiehiä
Uusiin aluksiin asennetaan israelilainen Gabriel-pintatorjuntaohjusjärjestelmä, yhdysvaltalainen ESSM-ilmatorjuntaohjusjärjestelmä sekä ruotsalaisen Saabin valmistamat torpedot.
– Näitten aseiden käyttöhän on viime kädessä se vakuutus, jonka vuoksi puolustusvoimatkin on olemassa. Eli torjutaan viime kädessä Suomeen kohdistuvia hyökkäyksiä mereltä, Liimatainen sanoo.
Kuhunkin alukseen tulee noin 70 henkilön miehistö, josta hieman yli puolet on varusmiehiä.
Tämän myötä merivoimien laivoilla palvelevien varusmiesten määrä tulee kasvamaan hiukan.
Ensimmäinen aluksista on tarkoitus luovuttaa Rauman telakalta merivoimille vuonna 2025, ja kaikkien laivojen on määrä olla täysin käytettävissä vuoden 2028 loppuun mennessä.
Havainnekuva Laivue 2020 -hankkeen aluksista. Lähde: Puolustusvoimat.
"Sotalaivan rakentaminen on oma taiteenlajinsa"
Rauman telakan valinta korvettien rakennuspaikaksi ei tullut aikanaan suurena yllätyksenä alaa seuraaville.
Turun telakka on ollut kädet täynnä muita tilauksia, ja Helsingin telakka ei sopinut rakennuspaikaksi venäläisomisteisuutensa takia.
Työ Rauman telakalla on toimitusjohtaja Jyrki Heinimaan mukaan juuri nyt etenkin erilaisia tapaamisia ja keskusteluja esimerkiksi laitetoimittajien kanssa, "Teamsin tai muiden vastaavien medioiden kautta".
Syyskuussa telakan ytimen muodostava Rauma Marine Constructions tiedotti tehneensä suurimmat laitehankinnat aluksiin. Sähköjärjestelmä tulee Saksasta, kaasuturbiini Yhdysvalloista.
Korvettien varsinaiseen rakennustyöhön päästään ensi vuonna.
– Kyllä sotalaivan rakentaminen on ihan oma taiteenlajinsa, Heinimaa sanoo.
Normaalisti laivoja rakennetaan Rauman telakalla taivasalla valtavissa altaissa.
Monitoimikorvetit tullaan kuitenkin rakentamaan sisätiloissa piilossa uteliailta silmiltä. Mahdollisesti korvettien rakentamista varten saatetaan jopa rakentaa kokonaan uusi halli.
Työntekijät turvatarkistetaan, tiloihin rajattu kulku
Rauman telakka-alueella on työntekijöitä monista eri kansallisuuksista – suomalaisten lisäksi töissä on esimerkiksi venäläisiä ja virolaisia.
Myös merivoimien korvettien rakennustyöhön tulee osallistumaan ulkomaalaisia työntekijöitä.
Huolta on pidettävä siitä, ettei rajatulle sotilasyleisölle tarkoitettu tieto aluksia koskien lähde leviämään väärille yleisöille.
– Ensinnäkin kaikki ne, jotka osallistuvat tämän hankkeen piiriin tekemisellään, ovat turvatarkistettuja, olivat he sitten kotimaisia tai ulkomaisia toimijoita, Heinimaa sanoo.
– Tietysti telakka-alueen järjestelyt varmistavat sen, että ainoastaan heillä, joilla on oikeus päästä tiettyihin tiloihin, on mahdollisuus edetä niihin, Heinimaa täydentää.
Sopimusjärjestelyjä ei avata
Ainakin Yle ja Satakunnan Kansa ovat kirjoittaneet valtion ja Rauma Marine Constructionsin välisistä hieman poikkeuksellisista sopimusjärjestelyistä.
Uutisoinnin mukaan sopimuksilla on huoltovarmuussyistä varmistettu, että suomalaisyritys pystyy rakentamaan laivat, eikä telakka siirry ulkomaiseen omistukseen ilman, että valtio voisi puuttua asiaa.
Heinimaa kieltäytyy kommentoimasta sopimusjärjestelyjä.
– Voin ainoastaan todeta sen, että kun me rakennamme näitä laivoja, niihin liittyvät rahoitusjärjestelyt ovat sellaisia, että me pystymme nämä hankkeet toteuttamaan. Siinä on elementtejä, joista voisi sanoa, että ei mitenkään normaalista liiketoiminnasta poikkeavia, Heinimaa sanoo.