Tänään on julkaistu Suomen ensimmäiset euroaikaiset postimerkit. Vuoden 2002 merkeissä säilyvät kansalliset tunnukset ja niissä korostetaan suomalaisuutta.
Suomi siirtyy euroaikaan myös postimerkeissä ensi vuoden alusta, kun markkamerkkien myynti loppuu. Posti tuo markkinoille kaikkiaan 39 erilaista euromerkkiä, jotka lanseerataan ilmoille pitkin vuotta.
Postimerkkikeskuksen johtajan Markku Penttisen mukaan vanhoja, jo hankittuja markkamääräisiä merkkejä ei ole kuitenkaan syytä hävittää, vaikka posti ei ostakaan niitä asiakkailta takaisin. Markkamerkit käyvät maksuna vielä kymmenen vuotta eteenpäin, vain niiden myynti toimipisteistä lopetetaan.
Jo uudenvuodenpäivänä ilmestyy yksitoista erilaista postimerkkiä viiden sentin eli 30 pennin lemmikkimerkistä viiden euron eli vajaan kolmenkympin leijonamerkkiin. Maaliskuussa ilmestyvät mm. pääsiäismerkki ja Vanha Rauma -merkki sekä huhtikuussa Suomenlahden ympäristöä kuvaava merkki.
Seuraavat euromerkkien julkaisupäivät ovat 3.5., 9.10. sekä 1.11. 2002. Postimerkit säilyvät euroaikanakin kansallisina. Suomessa voi siis jatkossakin lähettää postia vain suomalaisilla postimerkeillä.
Suomalaisuus vahvasti esillä
Uusissa euromerkeissä korostetaan vahvasti suomalaisuutta. Kuvansa postimerkkiin saavat mm. kansallissymbolit Suomen lippu ja joutsen, Eila Hiltusen Sibelius-monumentti ja suurmies Elias Lönnrot. Niin ikään yleisön kannattamat ikiaiheet, luonto kukkasineen, eläimineen sekä esimerkiksi taide- ja juhla-aikojen aiheet saavat sijansa myös euromerkeissä.
-Vahva kansallissymboliikka uuden ajan merkeissä on perua perinteisistä postimerkkiaiheista. Toisaalta, kun nyt jätetään hyvästit markkamerkeille, kansallisaiheita halutaan erityisesti korostaa, Penttinen sanoo.
Uusia postimerkkejä on ollut suunnittelemassa joukko suomalaisia eturivin graafikoita ja taiteilijoita. Liehuvan Suomen lipun sekä Sibelius-monumentin merkit suunnitellut Päivi Vainionpää haki innoituksensa vapauden merkityksestä ja Leijona-merkin suunnittelija Mika Launis puolestaan modernismista.
-Suomen leijona on kansallistunnus, josta merkkiin haluttiin moderni, vaikuttava ja nykyaikainen versio. Siirtyminen euroaikaan ei estä sitä, etteikö merkeissä voitaisi käsitellä kansallisia symboleja ja selvästi kotimaisia asioita, Launis toteaa suunnittelutyöstä tehdyllä videolla.
Postimaksut eivät kallistu
Euromerkkeihin siirryttäessä postimerkkien hintaskaala hiukan kaventuu. Esimerkiksi entiset kymmenen pennin, 1,50 markan sekä kahden markan merkit jäävät historiaan, sillä niitä ei muuteta euromääräisiksi. Pienin postimerkki 1.1.2002 lähtien on viiden sentin merkki, joka vastaa kolmeakymmentä penniä. Nykyinen ykkösluokan kirjemerkki puolestaan on jatkossa arvoltaan 60 senttiä.
-Markkamerkkien arvo on muutettu euromääräiseksi niin, että postimaksut eivät vuodenvaihteen jälkeen kallistu, Penttinen sanoo.
Postimerkkien koko on ensi vuonna nykymerkkien tavoin vaihteleva. Mitä pienempiarvoinen merkki, sitä pienempi koko. Osa merkeistä on tarramerkkejä ja kaikissa merkeissä on teksti Suomi Finland sekä merkin arvo euroina. Myös postin oma keltainen logo säilyy.
(MTV3-STT)
Kuvateksti: Euromerkkejä. Uudenvuoden päivänä julkaistavissa merkeissä on suomalaiskansallisia symboleja. 15:43