Arviolta 90 prosenttia aivoinfarkteista ja aivoverenvuodoista liittyy riskitekijöihin, jotka olisi mahdollista ehkäistä, Lancet Neurologyn julkaisemat tulokset osoittavat. Varsinkin ilmansaasteet ovat nousseet globaalisti merkittäväksi ongelmaksi.
Globaalisti tarkasteltuna tärkeimmät aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ovat korkea verenpaine, lihavuus, liika suola, liian vähäinen hedelmien, kasvisten ja täysjyväviljojen syönti, tupakointi, korkea veren glukoositaso sekä ympäristön ilmansaasteet ja koti-ilman saasteet (esimerkiksi puusavu).
Ilmansaasteet yksistään vastasivat noin kolmanneksesta aivoverenkiertohäiriöihin liitetystä taakasta. Erityisesti ne olivat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.
Tulokset perustuvat vuosilta 1990–2013 kerättyyn aineistoon 188 eri maasta. Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida miten suurelta osin aivoverenkiertohäiriöt ja niistä aiheutuvat moninaiset terveysongelmat olisi ehkäistävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 17 eri riskitekijän vaikutuksia.
Vuosittain noin 15 miljoonaa ihmistä sairastuu aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon ja heistä lähes 6 miljoonaa menehtyy ja 5 miljoonaa vammautuu pysyvästi. Nyt julkaistut tulokset osoittavat, että merkittävä osa sairastumisista ja kuolemista olisi ehkäistävissä elämäntapamuutoksilla, mutta varsinkin valtioiden lainsäädännöllisillä toimilla. Tiukemmat ympäristösäädökset sekä terveyskäyttäytymisen ohjaaminen verotuksella ovat tehokkaita keinoja, tutkijat kirjoittavat.
Copyright Duodecim 2016. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.
Miten aivoverenkiertohäiriön saanutta kuntoutetaan?
Neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen kertoi aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutuksesta Studio55.fi-lähetyksessä toukokuussa 2016. Monien kuntoutus myöhästyy, eikä iäkkäiden kuntoutusta välttämättä edes nähdä kannattavana.
25:33
