Suurlähettiläät löi itsensä läpi jo esikoisalbumillaan Omituisten otusten kerho vuonna 1991. Siitä lähtien yhtyeen taival onkin ollut nousujohteinen, ja bändi on on onnistunut luomaan oman, helposti tunnistettavan Suurlähettiläät-soundin.
Suurlähettiläät sai ensisykäyksen kun Jussu Pöyhönen, Kari Hurri ja Mikko Mäki löysivät itsensä Funktrump -nimisestä rap -yhtyeestä vuonna 1984, aikana jolloin Suomea villitsivät Dingo ja Eppu Normaali. Jokin sai tulevat Suurlähettiläät pysyttelemään omissa musiikkillisissa maailmoissaan jo tuolloin. Yhtye herättikin ihmetystä ja kummastelua ensimmäisillä nuorisotalokeikoillaan Turun lähiöissä.
Kun rap jäi, tuli tilalle englantilaisvaikutteinen syntikkapop ja yhtye nimeltään Akashi. Kahdeksan miehen hapuileva funk ja rapättely vaihtui kirkkaisiin hiusväreihin ja synkkään tunnelmaan. Jussun, Kaken ja Mikon mukaan saatiin kosketinsoittajaksi Kaappo Karvala. Kun levy-yhtiöille ei englanninkielinen synkistely kelvannut, oli Akashista enää lyhyt matka suomen kieleen ja ensimmäisiin Suurlähettiläät-kappaleisiin, joista yksi, Vaikka ilta on kirkas, päätyi myöhemmin ensimmäiselle Suurlähettiläät-levyllekin.
Kun ensimmäisiä keikkoja alettiin tehdä nimellä Soulin Suurlähettiläät vuonna 1988, oli kokoonpanossa jo nykyisistä jäsenistä Mikko, Anssi Saarnilehto, Kaappo, Kake ja Jussu. Kake päätti tuolloin hakkiutua kokin oppiin Sveitsiin ja tilalle fonia soittamaan saatiin Petri Viitala. Kaken palattua vuoden Sveitsin reissun jälkeen, pyydettiin Petriä jäämään bändiin vakituisesti. Tässä vaiheessa opiskelijabileissä alkoi bändillä olla jo kysyntää. Kun yhtye lähti tekemään ensimmäistä S.L. demoaan, pyydettiin mukaan vielä trumpetisti, Willian Thornburne. Ensimmäisellä demolla oli kappaleet Kolme yötä ja Soulin Suurlähettiläs
Demolla Soulin S.L. osallistui turkulaisen paikallisradio Auran Aaltojen bändikisaan, rokkiraatiin, josta tiukan finaalikeikan jälkeen siunaantui voitto. Palkintona oli yhden sinkun sopimus turkulaisten M&T productionin kanssa. Palkintoa ei kuitenkaan herunut, kunnes Auran Aaltojen toimitusjohtaja Markku Laaksonen pääti palkita yhtyeen itse ja radio kustansi ensimmäisen singlen, Pitääxunaina? vuonna 1990. B-puolena oli Peiton alla. Tällöin yhtyeeseen olivat jo liittyneet trumpetisti Pekka Vaaherkumpu ja kitaristi Hannu Korkeamäki.
Näin pääsivät pojat maistamaan rokkielämää, kun sinkkua tehtiin viikonloppuisin hartaudella Helsingissä Sound Art -studiolla puolen vuoden ajan. Työtahtia hidastivat lukuisat istunnot pizzalla ja Cafe Maestrossa.
Sinkun teko kuitenkin kannatti, koska pian EMI-levy-yhtiö innostui bändistä. Ryhdyttiin laatimaan ensimmäistä levytyssopimusta. EMI:ssa oli tuolloin muuten tuotantopäällikön paikalla Neumann, jonka ensimmäinen "saignaus" Suurlähettiläät oli. Etuliite "Soulin" oli jäänyt tässä vaiheessa pois.
Jussu, Suurlähettiläät
Ensimmäinen suurlähettiläät levy, Omituisten Otusten Kerho, ilmestyi keväällä 1991. Seuraavan kesän aikana Suurlähettiläät löi itsensä läpi Radio Mafian ja No TV:n suosiollisella avustuksella. Pyörihän yhtyeen ensimmäinen superhitti "Elokuun 11." noissa medioissa todella taajaan. Suurlähettiläät palkittiin vuoden yhtyetulokkaana saman vuoden emmagaalassa. Näin alkoi kuuden vuoden keikka- ja levytysputki, joka päättyi vasta 1996 ilmestyneeseen kokoelmalevyyn. Enimmillään bändi teki 230 keikkaa vuodessa.
Vuoden 1996 alkupuolella yhtyeessä oli syntynyt selkeä päätös tauon pitämisestä. Alituinen keikkailu ja äänittäminen alkoi kyllästyttää ja oli hyvä erota hetkeksi, kun kaikki asiat olivat vielä hyvin. Jussulla oli siintänyt mielessä soololevyn teko ja muutkin jäsenet halusivat hetkeksi mahdollisuuden tehdä muita asioita.
Tauko hieman venähti, kun Jussu tekaisi vielä toisenkin soololevyn (Florida) ja keikkaili oman bändinsä kanssa tovin aikaa. Kun Suurlähettiläitä alettiin toden teolla vokotella keikoille vuoden 1999 lopulla, syntyi päätös seuraavan levyn tekemisestä. Valgrid ilmestyi 2000 marraskuussa.
Keikkailu alkoi jälleen, mutta hommassa oli tapahtunut muutos. Kukaan ei halunnut enää tehdä liikaa keikkoja vuodessa ja keikoissa haluttiin pitää tuoreuden ja juhlan tuntu. Toki muutamien jäsenten muut työt ja erityisesti perheenlisäykset vaikuttivat myös tähän suuntaan.
Suurlähettiläiden miltei kaikki albumit ovat myyneet kultaa, itse asiassa melkein jokaista on myyty vähintäänkin 30 000 kappaletta. Kaiken kaikkiaan yhtyeen levyjä on myyty yhteensä noin 185 000 kappaletta.
Suurlähettiläiden suurimpia hittejä ovat olleet mm. Mitä miehen tulee olla?, Kuka pysäyttäisi kellot, Elokuun 11., Maailman laidalla, Pitääxunaina? ja Kun tänään lähden.
Uusin albumi, Mitä miehen tulee olla, ilmestyi maaliskuussa 2003.