Boko Haram on lyöty. Tämä lause on Nigerian presidentin Muhammadu Buharin puheissa kuultu useaan otteeseen viime vuosina. Ja silti ääri-islamistisen järjestön iskuista on tänäkin vuonna Nigeriassa uutisoitu lähes päivittäin.
Todellisuudessa Koillis-Nigeriassa ja sen lähialueilla toimiva Boko Haram on sisäisesti hajanainen terroristijärjestö, mutta jälleen hyvin aktiivinen, sanoo Suomen Nigerian-suurlähettiläs Jyrki Pulkkinen STT:lle.
– Se on viime vuosina uudelleen aktivoitunut. Monesti on uutisoitu, että Boko Haram on peitottu. Todellisuudessa se on ajettu pakosalle, josta se pomppaa hetken päästä uudelleen, Pulkkinen kertoo.
Boko Haramin tiettävästi ensimmäinen suuren mittaluokan terroriteko tapahtui päivälleen kymmenen vuotta sitten. Äärijärjestö kasvoi nopeasti hyvin raa'aksi, sillä maailmanlaajuista terrorismia kuvaava raportti kertoi, että Boko Haram tappoi muita terroristijärjestöjä enemmän ihmisiä vuonna 2014.
Kuva: Nigerian armeijan joukot tuhosivat Boko Haramin leirin Gulumbassa, Nigeriassa vuonna 2016.
Vuonna 2016 järjestö sirpaloitui erilaisiin aatteellisiin siipiin, ja sisäinen valtakamppailu heikensi sen toimintaa. Pulkkisen mukaan järjestö tekee nykyisin yllättäviä pistoiskuja, jotka kohdistuvat pääsääntöisesti armeijaan. Nykyisellään sillä ei ole kykyä pitää hallussaan suuria maa-alueita.
– Järjestö on silti hyvin merkittävä ja se vaikuttaa koko ajan Nigerian politiikkaan. Sotilaat ovat hyvin tiukoilla, kun maassa on käynnissä yli kymmenen muutakin kriisiä.
Järjestön juuret Tshadjärven kriisialueella
Boko Haram on perustettu 2000-luvun alkuvuosina Koillis-Nigeriassa, lähellä monen valtion alueelle levittyvää Tshadjärveä. Pitkään jatkunut maaperän eroosio ja järven kuivuminen ovat ajaneet yli kymmenen miljoonaa kalastuksesta ja maanviljelystä elantonsa saavaa ihmistä hädänalaiseksi.
Koska Tshadjärvi on kaukana kaikesta, ei myöskään hallinnon käsi ole ulottunut sinne.
- Boko Haram -nimi tarkoittaa suomeksi jotakuinkin "länsimaiden vaikutus on syntistä".
- Järjestö on ideologialtaan ääri-islamistinen. Se pyrkii syrjäyttämään Nigerian hallinnon ja perustamaan islamilaisen kalifaatin.
- Äärijärjestö toimii pääsääntöisesti Koillis-Nigeriassa, mutta on levinnyt myös Tshadiin, Nigeriin ja Kameruniin.
- Äärijärjestön joukkojen vahvuuden arvellaan nykyisin olevan noin 5 000–6 000 taistelijaa.
- Boko Haramin iskuissa ja teloituksissa arvioidaan kuolleen noin 40 000 ihmistä. Lisäksi 2,4 miljoonaa ihmistä on joutunut jättämään kotinsa.
- YK:n lastenjärjestö Unicefin viime vuoden arvion mukaan Boko Haram on siepannut Nigeriassa yli tuhat lasta vuoden 2013 jälkeen.
- Boko Haramilla tiedetään olevan yhteyksiä myös Isisiin, al-Qaidaan ja al-Shabaabiin.
Lähteet: Council on Foreign Relations, Center for International Security and Cooperation, Global Terrorism Index 2018.
– Ihmiset ovat yksin, joka on omiaan ruokkimaan levottomuutta. Boko Haram on yksi seuraus ihmisten hädästä alueella, Pulkkinen sanoo.
Nigeriassa sota terrorismia vastaan on perustunut vastavoimaan. Armeija on muun muassa yrittänyt tukahduttaa Boko Haramia ilmaiskuin, ja hallinto on saanut kritiikkiä siviiliuhreista.
– Sotilaallisin keinoin ei tulla koskaan saamaan Boko Haramia lyötyä. Ne keinot ovat humanitaarisessa avussa ja elinolosuhteiden parantamisessa Tshadjärven alueella. Sieltä se kriisi on peräisin, eikä sitä voi armeijalla tukahduttaa, suurlähettiläs Pulkkinen sanoo.
– Ihmisten täytyy saada elämäntarkoitusta koulutuksen ja työn kautta, eikä taistelun kautta.
Boko Haram tunnettu sieppauksistaan
Äärijärjestö nousi koko maailman tietoisuuteen viimeistään vuonna 2014, kun sen taistelijat rynnistivät syrjäisessä Chibokin kaupungissa sijaitsevaan tyttökouluun ja veivät mennessään 276 teinityttöä. Osa tytöistä onnistuikin pakenemaan ja osa palautettiin, mutta yli sata siepattua on yhä kateissa.
Lue lisää: Lähes 900 lasta vapaaksi Nigeriassa – "He ovat todistaneet kuolemaa, tappamista sekä väkivaltaa"
Boko Haramin sieppaukset ovat laajuudessaan varsin epätavanomaisia. YK:n lastenjärjestö Unicef arvioi viime vuonna, että Boko Haram on siepannut yli 1 000 lasta Nigeriassa sitten vuoden 2013. Satoja heistä on lehtitietojen mukaan myös palautettu.
Äärijärjestön hirmuteot eroavat muista myös siinä, että järjestö on käyttänyt itsemurhapommittajina naisia ja lapsia.