Ranskalainen talousasiantuntija Thomas Piketty antaa Saksalle kylmää kyytiä Kreikan velkakriisin hoidossa.
Piketty sanoo Die Zeit-lehdessä, että Saksalla ei ole varaa valittaa velkojen hoitamatta jättämisestä, sillä Saksa itse ei koskaan ole maksanut velkojaan - ei ensimmäisen eikä toisen maailmasodan jälkeen.
– Saksalla ei pitäisi olla pokkaa kieltäytyä Kreikan tukemisesta, sanoo Piketty lehdelle.
Thomas Pikettyä pidetään yhtenä maailman vaikutusvaltaisimpana talousasiantuntijana. Hän vaatiikin suuren velkakonferenssin järjestämistä. Pikettyn mukaan Saksalla, Ranskalla tai koko Euroopalla ole nyt aihetta iloon.
– Pelkään pahoin, että erityisesti konservatiivit Saksassa ovat lähellä tuhota koko eurooppalaisen talousidean, koska heiltä puuttuu taito hallita historiaa. Miettikää julkisia velkoja ja millaisessa tilanteessa niin Saksa, Ranska kuin Iso-Britanniakin ovat olleet, Nämä kaikki maat ovat olleet lähes samanlaisessa tilanteessa kuin Kreikka nyt, muistuttaa Piketty.
Piketty tunnetaan parhaiten vuonna 2013 ilmestyneestä teoksestaan Le Capital au XXIe siècle ('Pääoma 21. vuosisadalla'), josta keskustellaan usein englanninkielisen käännöksen nimellä Capital in the Twenty-First Century. Die Zeit lehden kysymykseen pitäisikö Kreikan maksaa velkansa Piketty vastaa myös historiaan vertaamalla.
– Saksa on todellakin maa, joka ei ole historiansa aikana koskaan hoitanut julkisia velkojaan, ei ensimmäisen tai toisen maailmansodan jälkeen. Tosiasiassa julkisten velkojen hoitaminen on täynnä ironiaa ja se harvoin tukee käsitystä järjestyksestä ja oikeudenmukaisuudesta.
Voidaanko siis historiaan vetoamalla valtioita pitää voittajina, jos ne eivät hoidan julkisia velkojaan? Tähän Piketty vastaa lehdelle tiukasti.
– Juuri sellainen maa on Saksa. Historia kuitenkin opettaa pahasti velkaantuneelle maalle kaksi vaihtoehtoa selvitä tilanteesta. Hidas tapa Kreikalle olisi ankara taloudenhoidon kiristäminen, kuten Britannian kuningaskunta teki 1800-luvulla. Silloin Britannia laittoi hirvittävän pitkän aikaa eli noin sadan vuoden aikana 2-3 prosenttia taloustuloistaan velkojen hoitoon, mikä oli enemmän kuin mitä satsattiin kouluihin ja koulutukseen. Niin ei kuitenkaan pitäisi tehdä enää nykypäivänä. Toinen tapa on paljon nopeampi ja niin teki Saksa 1900-luvulla: Inflaatio, yksityisomistuksen erikoisverotus ja velkojen leikkaukset.
Saksan valtiovarainministeri näyttää kuitenkin uskovan, että Kreikan ero euroalueesta hitsaisi nopeammin Eurooppa yhteen. Piketty on toista mieltä.
– Jos me työnnämme maan, joka kärsii valtavasta uskottavuuskriisistä, pois euroalueesta niin ongelma vain pahenee. Talousmarkkinat iskevät saman tien kiinni seuraavaan maahan. Se olisi Euroopan sosiaalisen mallin ja demokratian kuolinkamppailu alku, sanoo Piketty.