Tällainen Nato-maa Suomesta on mahdollisesti tulossa – ei ydinaseita tai vakituisia joukkoja: "Suomi on turvallisuudentuottaja"

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    Pauliina Ainasoja

    pauliina.ainasoja(at)mtv.fi

    @ainasojapauliina

    Suomen eduskunta on äänestänyt Nato-jäsenyyden puolesta äänin 188-8. Minkälainen Nato-maa Suomesta on tulossa?

    Prikaatikenraali evp Juha Pyykönen vieraili MTV Uutiset Livessä asian tiimoilta. Suomi on korostanut, että tässä vaiheessa Nato-jäsenyydelle ei voi esittää ehtoja. Aiemmin on pyöritelty ehtoa, jonka mukaan esimerkiksi ydinaseita ei sijoitettaisi Suomeen.

    – Natolla on sopimus Washingtonista vuodesta 1949, johon me liitymme. Sitä ei ole tarkoitus muuttaa sen takia, että tulee uusia jäseniä, Pyykönen perustelee.

    Pyykösen mukaan neuvottelut siitä, mitä Suomi saa Natolta ja toisaalta mitä Suomi antaa Natolle, alkaa jäsenhakemuksen hyväksynnästä tai hieman aiemmin.

    Suomi vaikuttaa olevan Naton kannalta kiinnostava maa. Pääsihteeri Jens Stoltenberg ja useat Nato-maat ovat toivottaneet Suomen tervetulleeksi Natoon. Mikä tekee Suomesta kiinnostavan Nato-kumppanin?

    – Suomi on turvallisuuden tuottaja. Kun Suomi liittyy Natoon, Naton turvallisuustaso nousee kaikkien maiden osalta – toki pienemmällä osalla, kuin Suomen turvallisuustason nousu, Pyykönen selittää.

    Toiseksi syyksi Pyykönen mainitsee, että Naton palaavan alkuperäiseen tehtäväänsä, eli kollektiiviseen yhteiseen puolustukseen Venäjää vastaan.

    Nato-profiili muiden pohjoismaiden kaltainen

    Pyykönen näkee, että Suomen profiili tulee olemaan Natossa samanlainen, kuin meillä on EU:ssa.

    – Se tarkoittaa, että me ja Nato olemme sopineet ja luvanneet minkä mukaan eletään. Kun jäsenhakemus hyväksytään, voidaan ryhtyä sopimaan yksityiskohdista – esimerkiksi, toimittaako Suomi kriisin ja sodan aikana jotain suorituskykyä – joukkoja, suorituskykyä, lentokoneita, aluksia Nato käyttöön.

    – Joka vuosi tehdään uusi neuvottelukierros kaikkien Nato-maiden kesken sekä Nato-instituutioiden, jotka pyörittävät suunnittelukoneistoa – sitä kautta viidessä vuodessa olemme lähestulkoon siinä kuosissa kuin Nato haluaa ja Suomi haluaa, yhteisymmärryksessä.

    Lisäksi prikaatikenraali evp arvelee, että Suomella profiili Natossa olisi samankaltainen kuin nykyisillä jäsenillä Norjalla ja Tanskalla, sekä Ruotsilla, joka myös hakee jäsenyyttä.

    – Olisin yllättynyt, jos jotain erilaista keksittäisiin. Nato ei ole ollut innostunut edellisen 14 uuden jäsenmaan osalta toimittamaan sinne pysyviä joukkoja tai ydinaseita, Pyykönen lisää.

    Miten Nato-jäsenyys vaikuttaa Itämeren puolustukseen?

    Pyykösen mukaan Itämeren turvallisuus Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden jälkeen näyttää paremmalta kuin tänään.

    – Kaikki neljä pohjoismaata, joilla on omat asevoimat – kaikki ovat samalla alueella. Me olemme tavallaan pallonmaisessa, ympyränmuotoisessa rakenteessa maantieteellisesti. Ruotsi on siellä keskellä, Norja katsoo pohjoiseen, vahvat merivoimat, Tanska katsoo etelään Saksan ja Alankomaiden suuntaan, Ruotsi katsoo Baltian suuntaan ja Suomi Venäjän suuntaan.

    Tavoitteena on, että Itämeren turvallisuus pysyy tasapainossa, vaikka Venäjä sijaitseekin sen laidalla. Pyykösen kuvaileman pohjoismaisen ”pallon” myötä Venäjällä on parempi motivaatio käyttäytyä hyvin.

    – Kun tästä nykyisestä vastakkainasettelusta lähdemme kohti yhteistyötä, keksimme keinot keskustelulle ja miten diplomatia toimii, miten tietoa vaihdetaan ja turvallisuutta lisätään. Ei kuitenkaan lähivuosina, tässä menee jonkin aikaa. Venäjä on nähnyt pohjoismaat jo tällä tavalla, vaikka emme olekaan olleet Naton jäseniä.

    Pyykösen pitää epätodennäköisenä, että Nato-jäsenyys vaikuttaisi juurikaan Suomen asepalvelukseen. Suomi on perinteisesti halunnut pitää yllä vahvaa, omaa puolustustaan.

    – Jatkossakin kykenemme itsenäisesti puolustamaan Suomea, vaikka olisimmekin Natossa.

    Lue myös: 

    Lue lisää aiheesta:
    Nato Suomi Venäjä Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •