Kiipeilijät ovat aiheuttaneet yli vuosisadan vanhaan Havis Amanda -veistokseen vaurioita, joihin Helsingin karkeat luonnonolot eivät ole pystyneet. Viime viikolla Helsingin kaupunki kertoi MTV Uutisille, että suihkulähde veistoksineen aiotaan viedä peruskorjaukseen.
Havis Amanda pystytettiin Helsingin Kauppatorin laidalle vuonna 1908 ja vuosien saatossa sille on muodostunut tärkeä rooli osana kaupungin vappujuhlallisuuksia. Uusimpana ilmiönä on se, kuinka Manta-lempinimelläkin tunnetun veistoksen päälle on alettu kiipeillä erilaisten urheiluvoittojen nostattamien kansanjuhlien yhteydessä.
Havis Amandan koskemattomuutta on viimeisen runsaan vuosikymmenen aikana rikottu ainakin viidesti. Veistokseen kiipeiltiin jääkiekon MM-voittojen yhteydessä vuosina 2011, 2019 ja 2022, jääkiekon olympiakullan aikaan vuonna 2022 sekä syksyllä 2019 Suomen jalkapallomaajoukkueen edettyä ensimmäistä kertaa EM-lopputurnaukseen. Näiden lisäksi jääkiekon nuorten maailmanmestaruutta on juhlittu Kauppatorilla useamman kerran, joiden aikana tiettävästi patsaaseen on kiivetty.
Juhlinnan yhteydessä jopa kymmenet henkilöt ovat kiivenneet veistoksen päälle. Tämä on herättänyt veistostaiteen varjelijoissa huolta, sillä veistosta ei ole suunniteltu sellaisten massojen kannatteluun.
4:11
Helsingin kaupungin vs. kulttuurijohtaja Reetta Heiskanen kertoo, miten Havis Amandaa on suunniteltu suojeltavan kiipeilyltä ja mitä veistoksen peruskorjaus käytännössä tarkoittaisi.
Kiipeilyn vauriot haurastuttavat teosta
Havis Amandan kuntoa on tarkasteltu viimeksi tänä vuonna jääkiekon MM-kultajuhlinnan jälkeen syntyneiden vaurioiden selvittämiseksi.
Helsingin kaupungin taidemuseo HAM:in arvion mukaan veistoksessa kiipeilyyn liittyviä vaurioita ovat suihkulähteen yläaltaan pronssin halkeaminen sen ulkokehällä, Manta-hahmon naarmuuntuminen sen keskivartalon alueella sekä ala-altaan betonipinnoitteen lohkeamat ja halkeamat.
– Emme me tietenkään aivan varmasti voi tietää, mistä mikäkin vaurio on aiheutunut, mutta aika vahvasti olemme sitä mieltä, kertoo Helsingin kaupungin taidemuseon julkisen taiteen konservaattori Polina Semenova MTV Uutisille.
Vaikka esimerkiksi betoni on ollut lähes jatkuvasti veden kanssa tekemisissä, oli jo vuonna 2019 tehdyssä tarkastuksessa varsin ilmeistä, että ala-altaan betonipinnoitteen vauriot ovat väenpaljouden aiheuttamia. Jäljet kertoivat siitä, että suihkulähteen suojaksi levitetyt metalliset talvisuojat olivat ihmisten jalkojen alla liikkuneet, pettäneet ja vääntyneet vahingoittaen samalla allasta.
Suihkulähteen betonialtaan vauriot ovat selvästi nähtävissä.
Suurin huoli teoksessa ovat kuitenkin sen yläaltaan pronssilautasen repeämät, joita Semenova kuvailee laajoiksi. Hänen mukaansa vauriot haurastuttavat jo patsaan kestokykyä.
– Joka kerta kun siihen kiivetään, niin joka kerta juuri se kohta voi pettää, hän luonnehtii.
Vauriot päästävät myös huomattavan paljon vettä veistoksen rakenteisiin, minkä vuoksi se altistuu jäätymisen ja sulamisen kaltaisten luonnonilmiöiden tuhoille.
Pronssialtaan repeämät kiertävät veistosta.
Havis Amandan naisveistoksen kylkeen on tullut kiipelystä naarmut.
Lue myös: Helsingin kaupunki yllättyi Havis Amandan vanerisuojauksen pettämisestä, patsaan kunto tutkitaan perusteellisesti – "Tulkaa kaupungille, mutta jättäkää Manta rauhaan"
Aika tuo esiin vaurioita
Vuonna 1906 valmistunutta Havis Amandaa luonnehditaan tyypilliseksi 1800-luvun suihkulähteeksi. Massiivisin graniittireunuksin kehystetyn vesialtaan keskeltä nousee veistososa, joka esittää vettä sylkevien monnikalojen päällä seisovaa nuorta naishahmoa, joka tunnetaan kansan suussa Mantana. Suihkulähteen graniittireunuksen päällä lepää kolme merileijonaa, jotka syöksevät suustaan vettä kohti altaan keskustaa.
Koska veistos on seissyt paikallaan yli vuosisadan, on myös aika päässyt vaikuttamaan sen kuntoon. HAMin mukaan suolainen ja tuulinen ilmasto yhdessä lokkien kynsien ja ulosteiden kanssa kuluttaa veistoksen pintaa. Viimeisimmässä tarkastuksessa veistoksen naishahmon oikeanpuoleisesta olkapäästä löydettiinkin pieni pronssikerroksen puhkeama.
Manta-veistoksen oikeassa olkapäässä oleva kolo.
Mekaanisen kulumisen seurauksena patsaaseen kuuluvien vettä sylkevien merileijonien pyrstöistä on tullut esiin valun aikana syntyneiden ilmakuplien aiheuttamia reikiä, jotka uhkaavat nyt kasvaa.
– On normaali ilmiö, että valuun jää ilmakuplia. Mitä pidempään teos on esillä, sitä enemmän se kuluu ja sitä enemmän ne ovat näkyvillä. Reiät ovat merkittävin iän tuoma vaurio teoksen kunnossa, Semenova kertoo.
Suihkulähteen yläallas on lisäksi kallellaan ja ala-altaan graniittikiveys on paikoin ilmeisesti routimisen seurauksena liikkunut, minkä lisäksi sen saumaus on rempallaan. Aiemmin vuoden 2019 tarkastuksissa on käynyt myös ilmi, että suihkulähteen tekniset osat ovat huonokuntoisia.
Merileijonaveistosten pyrstössä olevia koloja.
Veistos ikäisekseen hyvässä kunnossa
Semenovasta reippaasti yli satavuotias Manta on kuitenkin hyvässä kunnossa ikäisekseen.
– Pinta on patinoitunut aika kauniisti, eikä kiipeilyn aiheuttamia murtumia lukuun ottamatta ole repeämiä tai murtumia. Kun otetaan huomioon, että se on koko kesäkauden suihkulähde ja talvella lumen ja jään armoilla, niin luonto ei ole aiheuttanut routimisvaurioita metalliosiin, hän kertoo.
Mereltä puhaltavien tuulien ja suolaisen murtoveden lisäksi Havis Amandalle tuovat rasitetta suihkulähdettä tärisyttävät raitiovaunukiskot ja autopaljous, jonka pakokaasut ja raskasmetallipäästöt rasittavat veistoksen pintaa.
Lue myös: Kiipeilijöiden vahingoittama Havis Amanda aiotaan lähettää korjattavaksi – vietetäänkö vappu ilman lakitusta?
Peruskorjauksesta tulee suuri operaatio
Helsingin kaupungin arvion mukaan kokonaisuuden peruskorjaus voi kestää jopa yli vuoden. Sen aikana veistos siirretään pois katukuvasta museon konservoitavaksi. Aikomus on myös, että peruskorjauksen yhteydessä selvitetään tapoja suojata patsas kiipeilyltä jatkossa.
Semenovan käsityksen mukaan vuoden 2014 Hotel Mantan -teoksen yhteydessä Havis Amandan pinta puhdistettiin ja vahattiin. Sen lisäksi tiedossa ei ole muita patsaalle tehtyjä suurempia toimenpiteitä, joten peruskorjaukselle alkaa olla aikakin. Operaatiosta ei tule pieni.
– On se kyllä iso, isoimpia hetkeen tehtäviä, hän kommentoi peruskorjausta museon näkökulmasta.
Teos koostuu monista osista, jotka vaativat erilaista kunnossapitoa. Pelkästään konservointitoimenpiteet vievät aikaa, mutta suurikokoisen teoksen osalta myös sen purkua ja osien siirtoon liittyvät logistiset kysymykset vievät oman aikansa.
Helsingin kaupungin kulttuurijohtajan arvion mukaan kokonaisuuden peruskorjaus voi kestää jopa yli vuoden.
5:27
Katso videolta, miten patsaalla juhlittiin vuonna 2019 ja miten patsaan kuntoa kuvailtiin tuolloin.