Tšetšenialainen Zelimkhan Khangoshvili tapettiin keskellä kirkasta perjantaipäivää Berliinin keskustassa. Tappo on herättänyt huolia siitä, että Khangoshvilin tappanut 49-vuotias mies on Kremlin lähettämä agentti.
Asiasta kirjoittavat muun muassa The New York Times ja BBC. Khangoshvilin tappo on kuin toimintaelokuvan kohtauksesta.
Medioiden mukaan 40-vuotias Khangoshvili käveli perjantairukouspaikalle Kleiner Tiergartenin puiston läpi. 49-vuotias venäläismies ajoi polkupyörällä Khangoshvilin takaa ja ampui häntä kahdesti päähän äänenvaimentimella varustetulla käsiaseella.
Rikospaikkatutkijat paikalla, jossa Khangoshvili tapettiin. Kuva: EPA
Tapon jälkeen Vadim S:ksi kutsuttu epäilty ajoi muutaman sadan metrin matkan läheisen joen rantaan. Silminnäkijän huomasivat, että Vadim S. heitti pyöränsä ja muovikassin Berliinin läpi virtaavaan Spree-jokeen.
Silminnäkijät hälyttivät poliisin. Virkavalta löysi Vadim S:n läheisestä puskasta, jossa hän oli muuttanut vaatteensa ja muun ulkonäkönsä. Viranomaisten mukaan Vadim S. oli valmiina pakenemaan skootterilla. Mukanaan hänellä oli suuri summa rahaa.
Viimeisin suuroperaatio vuosi sitten
Venäjää epäillään teosta, koska maan oletetaan olevan useiden salaperäisten murhien ja murhayritysten taustalla. Venäjä hyväksyi vuonna 2006 lain, jonka perusteella maa voi tappaa terroristiuhiksi luokittelemiaan henkilöitä ulkomailla. Laki oli voimassa jo Neuvostoliiton aikana.
Esimerkiksi vuoden 2018 maaliskuussa kaksi venäläistä miestä myrkyttivät entisen venäläistiedustelijan Sergei Skripalin ja hänen Julia-tyttärensä Britannian Salisburyssa.
Sotilaat siivosivat paikkaa, jossa Skripalit myrkytettiin. Kuva: AOP
Skripalit selvisivät hengissä, mutta yksi sivullinen kuoli ja kaksi muuta loukkaantuivat novitšok-hermomyrkystä.
Lue lisää: Yksi novitshok-hermomyrkkyiskun uhreista selviytyi sotilaille tarkoitetun lääkkeen ansiosta – vastamyrkkyä käytettiin Britanniassa ensimmäistä kertaa
Myös vuonna 2006 entinen venäläinen vakooja Aleksander Litvinenko murhattiin Britannian maaperällä. Taustalla oli tiettävästi Venäjän tiedustelupalvelu FSB, joka käytti Litvinenkon tappamiseen radioaktiivista polonium-210:aa.
Entisen presidentin liittolainen
On mahdollista, että Khangoshvili valikoitui iskun kohteeksi, koska hän taisteli Venäjän joukkoja vastaan toisen Tšetšenian sodan aikana vuosina 2001–2005.
BBC:n mukaan hän oli sodassa komentajana ja Tšetšenian silloisen presidentin Aslan Mashadovin läheinen liittolainen. Mashadov kuoli Venäjän hyökkäyksessä vuonna 2005. Nykyään Tšetšeniaa hallitsee Putinille lojaali Ramzan Kadyrov.
Tšetšenian presidentti Aslan Mashadov vuonna 1998. Kuva: EPA
Sodan jälkeen Zelimkan Khangoshvili muutti Georgian pääkaupunkiin Tbilisiin. Siellä hän omien sanojensa mukaan selvisi murhayrityksestä, minkä jälkeen Khangoshvili pakeni Saksaan.
Saksassa Khangoshvili haki turvapaikkaa, muttei koskaan saanut sitä. Hänen vaimonsa ja neljä lastaan asuvat edelleen Berliinissä.