Ravintolisiä käytetään urheilussa laajalti. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm on sitä mieltä, että urheilijat eivät tarvitse ylimääräisiä vitamiineja ja kivennäisaineita.
- Ei niistä tosin mitään haittaakaan ole, Fogelholm sanoo.
Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian professori Antti Mero näkee ravintolisät osana urheilijan laadukasta ravintoa. Hänen mukaansa huippu-urheilussa ravintolisät ja niin sanottu erikoisravinto ovat useissa lajeissa välttämättömiä.
- Erikoisravintoa ei käytetä ainoastaan lisänä vaan esimerkiksi korvaamaan normaaleja ruokalajeja.
- Niitä käytetään pääsääntöisesti, jos on tarve saada nopeasti suuri energiamäärä, kuten monissa kestävyyslajeissa on tilanne, suorituksen aikana. Toisena käyttötarkoituksena on saada kehoon nopeasti laadukasta rakennusainetta ja energiaa palautumisen nopeuttamiseksi, Mero sanoo.
Ilman lisiä vai ei?
Fogelholm kokee, että urheilijoilla vitamiinien ja kivennäisaineiden tarve saattaa olla kasvanut.
- Mutta hehän myös syövät enemmän kuin tavalliset ihmiset. Se tarkoittaa sitä, että he täyttävät ylimääräisen tarpeen siitä, mitä syövät, Fogelholm sanoo.
Fogelholmista urheilija pärjää tavallisella ruoalla, kunhan koostaa ruokavalion huolella.
Meron mielestä tavallinen suunniteltu ruokavalio riittää joissain lajeissa.
- Fyysisiä kovia ominaisuuksia (voima, nopeus ja kestävyys) vaativat lajit edellyttävät myös ravinnon maksimointia. Monissa taitolajeissa vaatimukset ravinnon suhteen ovat vähäisemmät.
- Monissa kansallisen kilpaurheilun lajeissa menestyy normaalilla ruokavaliolla, mutta useissa kovia fyysisiä ominaisuuksia vaativissa lajeissa ravintolisät ja erikoisravinto ovat välttämättömiä menestykseen huippu-urheilussa, Mero sanoo.
Fogelholmin mukaan yksittäisen aineen käyttö ilman että tietää, että siitä on puutetta, ei ole kovin fiksua. Puutteet pitää hoitaa.
- Jos on anemia, se pitää hoitaa raudalla, jos anemia johtuu siitä.
- Ei ole vahvaa näyttöä siitä, että urheilijan pitäisi varmuuden vuoksi syödä vitamiineja ja kivennäisaineita. Eri asia voi olla kreatiini esimerkiksi voiman kehittämisessä. Voimalajien urheilijat voivat myös tarvita proteiinilisää silloin, jos muuten ei heti harjoituksen jälkeen voi syödä proteiineja. Kestävyysurheilijat tarvitsevat pitkien suoritusten aikana urheilujuomien sokereita, Fogelholm sanoo.
Haittavaikutuksista ei tutkimusnäyttöä
Mero sanoo, ettei ravintolisien haittavaikutuksista terveydelle ole tutkimusnäyttöä.
- Ravintolisiin voi kuitenkin liittyä epäpuhtauksia valmistusvaiheessa, joten käyttäjän on oltava aina varuillaan mitä hän syö tai juo. Vastuu on aina käyttäjällä, Mero muistuttaa.
Fogelholmin mukaan vitamiineja saa käyttää varsin vapaasti ilman että niistä on haittaa.
- A-vitamiinia suositellaan käytettäväksi korkeintaan 10 kertaa päivittäisiin suosituksiin verrattuna. Useimmat muut vitamiinit lienevät turvallisia lyhytaikaisesti käytettynä satakertaisiin annoksiin saakka.
- Kivennäis- ja hivenaineiden osalta olisin varovaisempi, vaikka mitään selvää näyttöä ei ole. Esimerkiksi suuri rautamäärä häiritsee sinkin imeytymistä ja päinvastoin. Monivitamiini-kivennäisainetabletit ovat turvallisia käyttää. Onko niistä hyötyä, on eri asia, Fogelholm pohtii.