Tästä aiheesta Vexi Salmi ja Irwin Goodman eivät koskaan keskustelleet

Irwin Goodmanin kuolemasta on kulunut jo pyöreät kaksikymmentä vuotta. Omintakeinen artisti ei ole vaipunut unholaan; kaikkein vähiten sanoittaja Vexi Salmen mielessä.

Lapsuudenystävien yhteinen taival kesti aina 1940-luvun puolivälistä Irwinin kuolemaan, vuoteen 1991.

− Olen kantanut hautaan molemmat vanhempani ja yhden poikani, mutta Irwinin kantaminen on edelleen raskainta, mitä olen tehnyt koskaan. Tuntui, että hautasin samalla oman nuoruuteni, Vexi sanoo.

Irwinin muisto elää suomalaisten levysoittimien kautta. Menestyskappaleet, kuten Työmiehen lauantai, Ei tippa tapa, Vain elämää, Viuhahdus ja Rentun ruusu puhuttelevat myös 2000-luvun yleisöä.

− Itse kuuntelen hyvin vähän hänen musiikkiaan. Pitää olla itse hieman nautiskellut, Vexi tunnustaa.

Tabuaihe

Kaksikon lapsuudessa alkanut ystävyyssuhde kantoi vuosien mittaan aina monien koettelemuksien ja ammatillisen yhteistyön yli.

− Se oli ennemmin "rakkaussuhde". Meillä oli yhteinen kieli, ymmärsimme toisiamme puolesta sanasta. Välillä mökötettiin, sitten sovittiin ja jatkettiin, Vexi kuvaa kaksikon mutkattomia välejä.

Ystävän erityisasema ei murtunut siinäkään vaiheessa, kun Vexi siirtyi työskentelemään levy-yhtiön leipiin.

− Minulla oli paljon artisteja hoidettavana, mutta sydämessäni Irwin oli aina ykkössijalla, ja päinvastoin. Me molemmat tarvitsimme toisiamme.

Kaksikon välillä oli ainoastaan yksi tabuaihe, raha.

− Kaikesta muusta Irwin puhui, mutta raha oli hänelle musta aukko, ja siitä ongelmat ehkä syntyivätkin. Siinä oli joku pelko, että rahat viedään häneltä, ja niinhän siinä kävikin.

Studio55.fi/Jenni Kokkonen