Suomen vienti kääntyi Tullin ennakkotilastojen mukaan alkuvuoden aikana kasvuun, mutta tullisodan takia kasvu on uhattuna. Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin korotetut tullit tulevat voimaan keskiviikkona ja EU valmistelee omia vastatullejaan Yhdysvalloille.
Vienti vetää vielä vähän paremmin. Tullin ennakkotilastoissa viennin arvo kaikkialle maailmaan nousi helmikuussa lähes kuusi prosenttia, mutta kauppatase eli kaiken viennin ja tuonnin tasapaino oli yhä yli 200 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kauppataseen ollessa alijäämäinen maan tuonti ylittää viennin arvon. Maa siis ostaa ulkomailta enemmän tavaroita ja palveluita kuin se myy ulkomaille.
Käänne oli silti hyvä.
– Tammikuussa vienti vielä laski pari prosenttia, mutta helmikuussa kasvua oli lähes 6 prosenttia. Kuukausittainen vaihtelu on välillä suurtakin, suunta alkuvuodesta oli varovaisen positiivinen, kertoo Tullin tilastoryhmän päällikkö Christina Telasuo.
Nyt on käsillä kuitenkin käänne taas huonompaan, sillä Donald Trumpin kovennetut tullit ovat tulossa voimaan keskiviikkona EU:ssa.
EU:lta taas odotetaan omia vastatullejaan Yhdysvalloille ensi viikolla.
Uutistoimisto AFP:n mukaan EU:n tullit voivat kohdistua soijapapuihin, riisiin, maissiin, moottoripyöriin, muoviin, tekstiileihin, sähkölaitteisiin ja meikkeihin.
– Ne ovat tuoteryhmiä, jotka mahdollisimman paljon sattuvat yhdysvaltalaiseen teollisuuteen ja tuontiin Eurooppaan, mutta Euroopassa on näissä tuoteryhmissä omia vaihtoehtoa, omaa tuotantoa ja mahdollisuus tuoda muualta, jolloin vaikutukset hintaan ja saatavuuteen Euroopassa olisivat pienempiä, pohtii Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Katse Saksaan?
Suomalaisten yritysten on myös mahdollista löytää uusia kauppakumppaneita, jos kauppa Yhdysvaltoihin tyrehtyy.
– Minä suositan nyt katsomaan erityisesti Saksaa, joka on aloittamassa valtavan 500 miljardin investointipaketin mukaisen ohjelman. Saksa on Suomelle perinteinen vientimaa ja kysyntä siellä virkoaa lähitulevaisuudessa. EU:n pitäisi lisäksi solmia Mercosur-kauppasopimus Latinalaisen Amerikan maiden, kuten Brasilian, kanssa, Romakkaniemi sanoo.
Suomi vie Yhdysvaltoihin nyt erityisesti koneita, laitteita, lääkkeitä ja metsäteollisuuden tuotteita.
Suomi ostaa energiaa USA:sta
Yhdysvalloista puolestaan tuodaan Suomeen erityisesti raakaöljyä, nesteytettyä maakaasua, lääkkeitä ja koneita.
Suomi käy tässä valossa presidentti Trumpin mielen mukaista kauppaa, koska Trump haluaa EU:n ostavan energiaa Yhdysvalloista.
Helmikuun tullitilaston mukaan vienti Yhdysvaltoihin laski 4,5 prosenttia, mutta tuonti Yhdysvalloista laski jopa 21 prosenttia.
Näistä luvuista ei voi kuitenkaan vetää vielä johtopäätöstä kaupankäynnin hiljentymisestä maiden välillä.
– Tuonti Yhdysvalloista voi eri kuukausien välillä vaihdella paljon, jopa 50 prosentin verran. Syynä on se, että energiatuotteita, kuten raakaöljyä ja LNG:tä, tuodaan suuria määriä kerrallaan, mutta näitä kuljetuksia ei ole jokaisena kuukautena, Tullin ryhmäpäällikkö Telasuo kertoo.
Suomen viennin arvo Yhdysvaltoihin oli helmikuussa 493 miljoonaa euroa ja tuonnin arvo oli 261 miljoonaa euroa.
Suomen kauppatase USA-kaupassa oli siis helmikuussa voitollinen, mikä taas ei miellyttäisi Trumpia, joka haluaa Yhdysvaltojen olevan voitolla kauppataseissa kaikkien maiden kanssa. Suomi on viime vuosina pääsääntöisesti vienyt Yhdysvaltoihin enemmän tavaraa kuin tuonut sieltä.