Keskisuomalaisessa julkaistiin tänään koskettava muistokirjoitus heinäkuun lopussa traagisessa traktorionnettomuudessa kuolleelle pikkupojalle.
Pojan täti kirjoitti Keskisuomalaisen Kuolleet-palstalle sydäntäsärkevän muistokirjoituksen traktorionnettomuudessa kuolleelle pikkupojalle. Täti aloitti koskettavan kirjoituksensa kuvailemalla, että poika "sai elää täydellisen elämän".
Kuusivuotias poika kuoli heinäkuun lopulla Saarijärvellä järkyttävässä onnettomuudessa, jossa pojan 12-vuotias isoveli peruutti vahingossa traktorilla pikkupojan päälle.
"Pienissä käsissä pysyi niin vasara kuin ruuvimeisselikin"
Täti kuvailee poikaa kirjoituksessa elämäniloiseksi ja huumorintajuiseksi.
Traktoreista ja koneista kiinnostunut 6-vuotias oli pyörinyt isänsä mukana konetöissä jo aivan pienestä pitäen, ja näitä hetkiä täti kuvailee pojan tähtihetkiksi elämässä.
Poika oli myös nuoresta iästään huolimatta käsistään hyvin näppärä.
– Pienissä käsissä pysyi niin vasara kuin ruuvimeisselikin, täti kirjoittaa.
Kutsukortit syntymäpäiville vaihtuivat hautajaiskutsuun
Pojalla oli tädin mukaan erityinen taito elää tässä hetkessä, eikä murehtia huomista tai tulevaa.
Ainoan poikkeuksen tekivät nuoren miehen 7-vuotissyntymäpäivät, joille oli jo kutsukorttien pohjat valmiiksi leikattuina.
– Nämä syntymäpäivät jäivät näkemättä ja kutsun sisältö vaihtui hautajaisiin, tädin riipaisevassa kirjoituksessa kerrotaan.
Edesmennyt saarijärveläinen poika olisikin aloittanut tänä vuonna ensimmäisen luokan. Koulu-uralle hän ei kuitenkaan ikinä päässyt.
Täti kertoo pojan äkillisen kuoleman ja traagisen onnettomuuden muistuttavan kaikkia elämän hauraudesta.
– Olemmeko itse valmiit lähtemään hetkenä minä hyvänsä? hän kysyy.
Pojan istuttamat havupuut muistona
Eskarilainen oli kerännyt ennen kuolemaansa suuren määrän havupuun siemeniä, idättänyt niitä ja laittanut maahan kasvamaan.
Täti toivoo, että näiden puiden kasvamista päästään seuraamaan tulevaisuudessa – pojan konkreettinen muisto kasvaa siis vuosi vuodelta.
– Pojan elämä oli täydellinen, hän odottaa meitä taivaassa, jonne mekin täältä kerran haluamme päästä, lopettaa täti kirjoituksensa.