Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen on kuollut – tunnettiin ryijyperinteen uudistajana

Tekstiilitaiteilija Maija Lavonen on kuollut 92-vuotiaana. Asiasta kertoi STT:lle lauantaina Lavosen tytär. Hänen mukaansa Lavonen kuoli lauantaina yksityisessä palvelukodissa Helsingin Töölössä.

Muun muassa ryijyperinteen uudistajana tunnettu Lavonen piti vuosikymmeniä kestäneellä urallaan lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistui yhteisnäyttelyihin niin Suomessa kuin ulkomailla. Hänen töitään on ollut esillä esimerkiksi Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Italiassa.

Suomessa Lavosen töitä on ollut esillä monissa keskeisissä taidemuseoissa ja kokoelmissa sekä julkisissa tiloissa.

Lavonen palkittiin uransa aikana muun muassa Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1992. Hänelle myönnettiin samana vuonna myös kirkkotaiteen Engel-palkinto. Hänet nimitettiin Vuoden tekstiilitaiteilijaksi vuonna 1996.

Vuonna 1999 Lavonen voitti Turun tuomiokirkon ja kirkon kansainvälisen juhlavuoden juhlarahan suunnittelukilpailun.

Juuret pohjoisessa

Lavonen syntyi Iissä Pohjois-Pohjanmaalla vuonna 1931. Hän valmistui Taideteollisesta oppilaitoksesta vuonna 1956.

Vuonna 1970 hän jäi vapaaksi tekstiilitaiteilijaksi. Hän toimi Taideteollisen korkeakoulun tekstiilisuunnittelun opettajana 1980- ja 1990-luvuilla.

Lavosella oli kaksi lasta, kuvataiteilija Kuutti Lavonen ja dramaturgi Sussa Lavonen.

Pohjoiset juuret ja lapsuuden maisemat olivat Lavoselle tärkeitä, ja tämä näkyi hänen työssään. Vaikka hänen teoksensa ovat abstrakteja, niiden innoittajana ja lähtökohtana oli usein luonto. Lavosen pelkistettyjen ja niukkaeleisten ryijyjen on sanottu uudistaneen ryijytaidetta.

Kaarinan kirkkotekstiilit jäivät mieleen

Lavonen tunnettiin myös taitavana kirkkotekstiilien uudistajana. Vuonna 2001 antamassaan 70-vuotishaastattelussa hän muisteli STT:lle Kaarinan keskiaikaisen kivikirkon saneerausta.

Koska kirkonrakentajat olivat aikoinaan rakentaneet kirkon käsin, päätti taiteilija tehdä työnsä 1980-luvulla samalla tavalla.

– Jokaisen kirkkotekstiilin piston olen ommellut omin käsin. Koko sarja on tehty käsityönä, päivitteli Lavonen haastavaa urakkaa lähes 20 vuotta myöhemmin.

Ehkäpä metodi kuvasti Lavosen filosofiaa, jossa käsillä tekeminen oli muuttumaton osa ihmisenä olemista.

–  Vaikka maailma muuttuukin, käsin tekemisen taitoa tarvitaan. Käsityö on ihmisyyden symboli, sanoi taiteilija tuolloin.