Suojelupoliisilla on tällä hetkellä seurannassa noin 370 terrorismitorjunnan kohdehenkilöä, kertoo supon erikoistutkija Pekka Hiltunen.
Kohdehenkilöllä tarkoitetaan ihmistä, joka esimerkiksi pitää yhteyttä terroristijärjestöihin, kouluttautuu tai kouluttaa muita terroristisessa tarkoituksessa, levittää terroristijärjestöjen propagandaa tai osallistuu terroristiseen toimintaan muutoin.
Konfliktialueilta Suomeen on palannut kaiken kaikkiaan noin 20 vierastaistelijaa.
– Turun iskun aikaan uhan ilmoitettiin olevan vakavampi kuin se on koskaan ollut. Toistaiseksi sama arvio on edelleen ajan tasalla, Hiltunen sanoo.
Vaikka Isis on menettänyt merkittävät hallintoalueensa, se ei ole Hiltusen mukaan menettänyt toimintakykyään tai tukeutumisalueitaan.
– Isil, kuten järjestöä kutsumme, tulee jatkamaan valitsemaansa toimintatapaa. Olennaista on, että iskuja tehdään järjestön nimissä. Brändin säilyminen on keskiössä, ja järjestö tulee panostamaan propagandaan ja tiedottamiseen.
Hiltunen arvioikin, että järjestö vaikuttaa vielä vuosien ajan eurooppalaiseen ja kansalliseen turvallisuuteen.
Vihjeiden määrä on kasvanut entisestään
Supo oli saanut vihjeen Turun iskijän mahdollisesta radikalisoitumisesta jo kuukausia ennen iskuja. Vihje ei noussut Hiltusen mukaan tärkeysjärjestyksessä niin korkealle, että siihen olisi ehditty tarttua.
– Kyse ei ole siitä, että vihjeeseen ei olisi tartuttu vaan siitä, että senhetkisessä tilanteessa jouduttiin priorisoimaan. Vihjettä ei jätetty huomiotta, mutta siihen olisi tartuttu kun olisi saatu näitä priorisoituja juttuja pois alta.
Vihjeiden määrä on Hiltusen mukaan kasvanut entisestään Turun tapahtumien jälkeen. Myös kansainvälisen yhteistyön kautta saadun tiedon määrä on kasvanut.
Supo sai viime syksyn budjettiriihessä kuuden miljoonan lisärahoituksen. Lisäresursseja on Hiltusen mukaan kohdistettu esimerkiksi terrorismin torjuntaan.
– Kun me vahvennamme organisaatiotamme, teemme sen koko ketjun läpi aina sieltä tiedon hankinnasta sen käsittelyyn ja analyysiin. Jos vahvistettaisiin vain yhtä kohtaa ketjusta, me vain siirtäisimme pullonkaulaa.
Niin sanottujen yksinäisten susien kiinni saaminen on tunnetusti haastavaa, mutta siihenkin on Hiltusen mukaan keinoja.
– Mitä enemmän on niin sanotusti vuotoa, että tekijä indikoi iskuaikomusta puhumalla ystävilleen viestittelemällä tai muuta vastaavaa, sitä enemmän siihen muodostuu tarttumapintaa ja sitä todennäköisemmin pystymme puuttumaan aikeisiin.