Ruotsalaisen terrorismitutkijan Magnus Ranstorpin mielestä Brysselin terrori-iskut osoittavat, että radikalisoitumisen ja terrorismin torjunta vaativat muutakin kuin lisää poliisitoimia ja tiukempaa valvontaa.
– Kaikki vain toistelevat, että pitää olla kovia otteita. Mutta niistä ei ole apua ilman ennaltaehkäiseviä toimia, Försvarshögskolanissa työskentelevä Magnus Ranstorp sanoi STT:lle.
Pohjoismaissa on Ranstorpin mukaan melko hyvä tasapaino, kun käytössä on radikalisoitumista ehkäiseviä toimia, mutta myös lainsäädäntöä, ja eri viranomaiset tekevät yhteistyötä.
– Ranskassa ja Belgiassa käytetään vain rankaisevia toimia. Näin niiden vankiloista tulee kasvattamo ääriliikkeille, Ranstorp sanoi.
Belgiasta on lähtenyt ainakin 470 ihmistä taistelemaan Isisin riveissä. Suhteessa väestöön se on enemmän kuin mistään muusta Euroopan maasta. Huomio on kiinnittynyt Molenbeekin lähiöön Brysselissä, jossa Pariisin ja Brysselin iskujen tekijät piileksivät. Juuri tämänkaltaisilla alueilla tarvittaisiin muutakin kuin poliisitoimia, jotta radikalisoitumista ja syrjäytymistä yhteiskunnasta saataisiin torjuttua, Ranstorp sanoi.
Belgian ääri-islamistiset piirit ovat kytköksissä Ranskaan ja rajojen ylittäminen on helppoa. Maa on sijaintinsa takia risteysasema sekä huumeiden, aseiden että ihmisten salakuljetukselle, Ranstorp huomautti.
Belgian liittovaltiorakenne, monimutkainen hallinto ja kaksi toisistaan erillään elävää kieliryhmää luovat hallinnolle lisähaasteita. Kun Brysselissä toimii kuusi eri poliisiviranomaista, on viranomaisten toiminnan koordinointi yhtä painajaista, Ranstorp totesi.
0:31
