Niinistö laski seppeleen menehtyneiden kunniaksi – tiedätkö miten kaatuneiden muistopäivä sai alkunsa?

Presidentti Sauli Niinistö laski seppeleen sankariristille kaatuneiden muistopäivänä Hietaniemen sankarihautausmaalla Helsingissä 15. toukokuuta 2022.
Lehtikuva

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu

    MTV UUTISET - STT

    Tänään liputetaan kaatuneitten muistopäivänä kaikissa Suomen sodissa ja rauhanturvaustehtävissä menehtyneiden kunniaksi. Toukokuun kolmantena sunnuntaina vietettävä kaatuneitten muistopäivä on ollut vakiintunut liputuspäivä 1970-luvulta alkaen.

    Kaatuneiden muistopäivän perinteisiin kuuluu sankarihaudoilla vieraileminen.

    Muistopäivä on omistettu Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa kaatuneille. Päivää vietetään niin ikään taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen muilla tavoin sodan takia kuolleiden muistoksi. Heihin lukeutuvat teloitetut ja vankileireillä menehtyneet.

    Kaatuneitten muistopäivän historia alkaa vuodesta 1940, jolloin talvisota oli juuri päättynyt. Puolustusvoimain ylipäällikkö, sotamarsalkka C.G.E. Mannerheim antoi käskyn, että toukokuun kolmatta sunnuntaita oli vietettävä "nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä".

    Käsky koski aluksi Puolustusvoimia, mutta sittemmin päivän vietto laajeni yleiseksi.

    Aluksi kaatuneitten muistopäivää liputettiin siten, että osan päivästä lippu oli puolitangossa. Vuodesta 1995 on noudatettu normaalia liputuskäytäntöä.

    Lue lisää aiheesta:
    Talvisota Mannerheim Sauli Niinistö Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •