Tyypin 2 diabeteksen koko hoidon tavoite on liitännäissairauksien ehkäisy. Asiantuntija kertoo, miten kokonaisvaltainen hoito toteutuu.
Ylilääkäri, dosentti Johan Fagerudd kiteyttää tyypin 2 diabeteksen hoidon tärkeimmän tavoitteen ytimekkäästi: potilaalla tulisi olla yhtä pitkä ja laadukas elämä kuin kenellä tahansa. Tämä on täysin mahdollista, mutta vaatii työtä sekä hoitavalta lääkäriltä että potilaalta itseltään.
Asiantuntija muistuttaa, että verensokerin hoitaminen on vain yksi keino hoitaa diabeetikon terveyttä. Diabetekseen liittyy noin 2−3 kertaa suurempi riski sairastua sydän- tai verisuonisairauteen.
− Haluamme välttää sydäninfarkteja, aivohalvauksia ja raaja-amputaatioita, jotka johtuvat siitä, että verenkierto jaloissa on niin huono. Diabetes vaurioittaa myös silmänpohjia, joten haluamme ehkäistä sokeuden. Haluamme suojata munuaisia ja hermoja, joita diabetes voi vahingoittaa, Fagerudd summaa.
Tärkeää on osaltaan hoitaa potilaan verenpainetta ja kohonnutta kolesterolia, joihin on olemassa toimivia lääkkeitä.
Lääkkeillä on sivuvaikutuksia
Diabeteslääkkeistä käytetyin valmiste on nimeltään metformiini. Fageruddin mukaan kyseessä on kaiken kaikkiaan hyvä lääke. Joillekin potilaista metformiini voi kuitenkin aiheuttaa runsaasti vatsasivuvaikutuksia, jotka voivat äityä niin hankaliksi, että lääkkeen käyttö pitää lopettaa.
Myöskään muut yleiset tyypin 2 diabetekseen hoitoon tarkoitetut lääkkeet eivät ole täysin ongelmattomia. Valitettavasti moneen diabeteslääkkeeseen liittyy sivuvaikutuksena painonnousu, mikä on erityisen ongelmallista taudissa, joka johtuu ylipainosta.
− Insuliini ja moni muu diabeteslääke voivat aiheuttaa sen, että verensokeri laskee liian alas. Tällöin potilaalle tulee valtava väsymys ja voimakas himo syödä. Sydän hakkaa, ja hän alkaa hikoilla, Fagerudd sanoo.
Diabetespotilaiden kannalta hyvä uutinen on se, että lääkerintamalla on tapahtunut kehitystä positiiviseen suuntaan.
− Erityisesti viime aikoina markkinoille on tullut uusia lääkeaineryhmiä, jotka ovat turvallisia, erittäin hyvin siedettyjä eivätkä aiheuta potilaalle varsinaisia oireita.
Haasteena elämäntapamuutos
Oikealla hoidolla diabeetikko voi elää hyvää elämää siinä missä muutkin.
Edellä mainitut hoidot ovat lääkärin vastuunalaisia. Diabetekseen liittyy kuitenkin toinen puoli, jossa pallo on potilaalla itsellään.
− Potilaan oma hoito on hyvin tärkeässä roolissa. Kuinka hyvin hän pystyy noudattamaan ruokavaliohoitoa, kuinka paljon hän liikkuu, kuinka hyvin hän pystyy painonpudotukseen? Jos hän tupakoi, onnistuuko lopettaminen?
Fagerudd tiedostaa, ettei elämäntapamuutos onnistu sormia napsauttamalla. Harva pystyy muuttamaan diabetesdiagnoosin myötä elintapojaan pysyvästi, jos ne ovat olleet jo vuosikymmenien ajan epäsuotuisat.
Yhtä kaikki, yrittäminen kannattaa.
− Minulla on hoidossa potilas, jolla on verrattain pitkälle edennyt tyypin 2 diabetes ja paljon lääkkeitä. Yhtäkkiä hän rupesi liikkumaan enemmän ja syömään terveellisemmin. Lääkärin valvonnassa pääsimme lopettamaan diabeteslääkityksen, Fagerudd kertoo kannustavana esimerkkinä.
Kuvat: Colourbox.com
Studio55.fi/Jenni Kokkonen