Joulurauhan julistus "Suomen Turusta" jouluaattona kello 12 on monille tärkeä joulun etappi. Perinteessä on kuitenkin monta nykyihmiselle vierasta elementtiä. Miksi se on esimerkiksi niin sotainen?
"Se vanha vainooja - kavala, kauhea - on kiivas, kiukkuinen ja julma, hirmuinen. Vain Herra hänet voittaa."
Muun muassa nämä Jumala ompi linnamme -virren uhoavat säkeet kuuluvat joulurauhan julistukseen. Lisäksi juhlassa lauletaan Maamme-laulu ja soitetaan Porilaisten marssi.
Sotaisuus on varsin nuori oksa joulurauhan julistuksen 700-vuotisen tradition puussa, dosentti Tuomas Heikkilä kertoo. Hän on julkaissut aiheesta kirjan yhdessä historioitsija Liisa Suvikummun kanssa.
Kansallishenkiset piirteet ovat peräisin sortovuosilta, jolloin Suomi pyrki pois Venäjän ikeen alta. Maamme-laulu otettiin ohjelmaan vuonna 1896 ja ruudintuoksuinen Porilaisten marssi sitä seuraavana vuonna. Jumala ompi linnamme lisättiin listaan vuonna 1903.
– Alle 10 vuodessa julistuksen ulkomuoto muuttui rauhaa julistavasta kansallispaatosta henkiväksi. Suomea yritettiin saada tavoiltaan ja elämältään silloin enemmän emämaansa kaltaiseksi, ja suomalaiset tietysti pullikoivat sitä vastaan. Julistuksessa haluttiin näyttää venäläisisännille ikään kuin rivien välissä, että herra se on herrallakin – ja vieläpä Herra isolla H:lla, Heikkilä arvioi.
Rauha jäänyt julistamatta vain muutaman kerran
Joulurauha julistettiin Brinkkalan talon parvekkeelta Turusta ensimmäisen kerran 1200-luvun lopulla. Vaikka itsenäinen Suomi oli silloin vasta oraalla, julistus tapahtui todennäköisesti niin ruotsiksi kuin suomeksikin.
– Julistus oli alkujaan varsin informatiivinen. Vuoteen 1889 saakka joulun aikaan tehdystä rötöksestä sai vielä paljon ankaramman rangaistuksen kuin muutoin. Siksi oli tarpeen, että jokainen kaupungin asukas ymmärtäisi, mitä julistetaan.
Rauha on jäänyt vuosien varrella julistamatta vain muutaman kerran. Näin tapahtui muun muassa vuonna 1917, kun Turussa oli miliisien kapina ja Brinkkalan talon parvekkeelle oli asemoitu konekivääri.
– Viimeksi se jäi julistamatta jouluna 1939 talvisodan aikaan. Silloin pelättiin, että kaupungin keskustaan kokoontunut suuri väkijoukko olisi ollut liian houkutteleva maalitaulu venäläisille pommikoneille, Heikkilä kertoo.
Julistus on suomalainen ylpeyden aihe
Joulurauhan julistaminen on historiallisesti ainutlaatuinen perinne, josta suomalaiset voivat olla Heikkilän mielestä ylpeitä.
– Alkujaan täysin yleiseurooppalainen piirre on säilynyt kenties kaikkein parhaiten ja elinvoimaisimmin juuri Suomen Turussa. Nythän perinnettä ollaan virvoittamassa muuallakin.
Heikkilä uskoo, että perinteen merkitys on suuri myös nykyihmiselle. Yksi osoitus siitä on hänen mukaansa se, että joulurauhan julistus kuuluu vuodesta toiseen katsotuimpien tv-ohjelmien listalle.
– Jotain kertoo sekin, että suomalaisten syntyvyydessä on aikamoinen piikki 9 kuukautta joulurauhan julistuksen jälkeen. Rauhaan selvästi paneudutaan, ja ihmisillä on hyvä tahto tosiaan kohtaan.
(Martti Luther n. 1528. Ruots. 1536. Suom. Jaakko Finno virsikirjaan 1583. Uud. Elias Lönnrot 1864. Uud. komitea 1886.) 1. Jumala ompi linnamme ja vahva turva aivan, on miekkamme ja kilpemme ajalla vaaran, vaivan. Se vanha vainooja, kavala, kauhea, on kiivas, kiukkuinen ja julma, hirmuinen. Vain Herra hänet voittaa. 2. On turha oma voimamme vääryyden valtaa vastaan. Me turman vallat voitamme Herrassa ainoastaan. Hän, Kristus, kuningas, on voitonruhtinas, lyö joukot helvetin, ne tallaa jalkoihin ja voiton meille saattaa. 3. Jos täyttyisikin maailma nyt valheen enkeleistä, niin pimeys ei voittoa kuitenkaan saisi meistä. Ne olkoot raivoissaan ja syöskööt kiukkuaan. Nyt valheen vallat on jo saaneet tuomion. Ne yksi sana kaataa. 4. Se sana seisoo vahvana, ne ei voi sitä kestää. Kun kanssamme on Jumala, ken meiltä voiton estää? Jos veis he henkemme, osamme, onnemme, ne heidän olkohon, vaan meidän iät on Jumalan valtakunta. |
Joulurauhan julistaja jää eläkkeelle: "Tapahtuma on hyvin tärkeä"