Ennakkotietojen mukaan huviveneilyssä on menehtynyt tammi-elokuussa 40 henkilöä. Kuolleita on saman verran kuin koko viime vuonna yhteensä.
Suurin osa onnettomuuksista sattui moottori- tai soutuveneille, kertoo Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi.
Suomen sisävesialueilla menehtyi tammi-elokuussa 34 henkilöä. Näistä Kymijoen vesistössä menehtyi 15 henkilöä. ”
– Viime vuoteen verrattuna sisävesialueilla menehtyneiden määrä on kaksinkertaistunut. Erityisen synkältä tilastot näyttävät Kymijoen vesistön osalta, jossa viime vuonna menehtyneitä oli vertailuajankohtana 3 ja nyt määrä on 15, kertoo yksikönpäällikkö Ville Räisänen.
Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.
Kymijoen vesistö on yksi Suomen suurimmista, sisältäen järvistä mm. Päijänteen, Keiteleen ja Puulan.
Suomen merialueilla vesiliikenteessä menehtyi 6 henkilöä tammi-elokuussa 2016. Vuoden 2015 tammi-elokuuhun verrattuna Suomen merialueilla kuolleita oli kaksi vähemmän.
Pelastusliivit puuttuvat yhä useilta.
Kiikkerät paatit
Vuodesta toiseen kuolemaan johtaneiden onnettomuuksien pääsyy vesillä on pienen veneen kaatuminen tai kallistuma, jonka seurauksena on jouduttu veteen eikä ole kyetty pelastautumaan. Lisäksi monissa onnettomuuksissa ns. tappokytkimen eli moottorin hätäkatkaisimen käyttö olisi voinut antaa mahdollisuuden pelastautua.
– Taas kerran voimme todeta, että yksinkertaisilla keinoilla olisi voitu säästää useita henkiä. Pelastusliivit päälle, moottorin hätäkatkaisin käyttöön eikä oteta turhia riskejä, muistuttaa Räisänen.
Poikkeuksellisesti tänä vuonna on menehtynyt useita ihmisiä myös törmäyksissä niin toisiin veneisiin kuin kiinteisiin rakenteisiin.
Tiedot perustuvat poliisin tietoon tulleisiin vesiliikenneonnettomuuksiin sekä mediaseurantaan.