Entinen ulkoministeri Timo Soini (sin.) pitää hyvänä, että myös Kabulin-suurlähetystöä vartioineita turvamiehiä evakuoidaan Suomeen. Soini arvelee, että vartijoiden määrä ei ole kovin huomattava ja heidät pystytään erottelemaan muista.
– Kyllä sieltä pystytään seulomaan oikeat henkilöt. Ei sieltä tuoda ketä tahansa meille, hän sanoo.
Alun perin Suomen ei ollut tarkoitus evakuoida suurlähetystön turvallisuudesta vastanneita vartijoita. Soini pelkää, että päätöksessä vitkuttelun vuoksi joku turvamiehistä perheineen jää maahan jumiin.Soini uskoo tietävänsä hyvin, mitä Afganistanissa tapahtuu.
– Tilanne on kamala, ja Suomi on aika hyvin tilanteen tasalla, hän sanoo.
Soinin mukaan Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on tekemässä "aikamoisen karhunpalveluksen" vetämällä joukot pois. Yhdysvallat on asettanut yhdysvaltalaisjoukkojen Afganistanista vetäytymisen takarajan elokuun loppuun.
– Kuka tästä eteenpäin luottaa länteen? Olemmeko tästä eteenpäin tilanteessa, että Kiina saa tehdä uiguureille mitä vain, Valko-Venäjä saa tehdä omilleen mitä vain ja Afganistanissa saa tehdä mitä vain? Onko tämä uusi normaali?
Soini on huolissaan siitä, että Euroopan unioni vaikuttaa olevan 27 palasena tilanteessa, jossa EU-mailla pitäisi olla yhteinen suunnitelma.
– Mikä on EU:n suunnitelma? Annetaan julkilausumia vai?
Soini toimi ulkoministerinä vuosina 2015–2019, ja hänen kaudelleen sattui muun muassa suomalaisen avustustyöntekijän sieppaus Afganistanissa. Sieppaus on osa Soinin tuoretta omaelämäkertaa Yhden miehen enemmistö (Otava), jossa käydään läpi hänen vuosikymmeniä kestänyt poliittinen uransa.
"Jätkä ottaa hatkat ja vie kaaripyssynsä mettän reunaan"
Perussuomalaisen puolueen aikoinaan perustanut Soini antaa kyytiä puolueen nykymenolle – ja erityisesti puheenjohtajan paikan jättäneelle Jussi Halla-aholle.
– Nyt olisi paikka tehdä historiaa ja puolueesta suuri. Jätkä ottaa hatkat ja vie kaaripyssynsä mettän reunaan. Ei hyvä Luoja, Soini kommentoi haastattelussa.
Hän arvelee, että puolueella olisi ollut mahdollisuus voittaa eduskuntavaalit vuonna 2023, mutta Halla-ahon lähdön takia jopa mitalisijat ovat tiukassa.
– Se tulee näkymään vaalipäivänä. Miehet eivät mene äänestämään.
Soini uskoo, että merkittävä syy väistymiselle neljän puheenjohtajavuoden jälkeen oli se, että Halla-aho ei tykännyt eikä kestänyt olla puoluejohtajana.
– Se paine on hirveä, tiedän sen. Hänelle täytyy antaa tunnustusta, että hän on sillä lailla järkevä, että ei tapata itseään homman takia.
Soini uskoo Halla-ahon myös tajunneen, että jos puolue päätyy hallitukseen, se voi joutua samanlaiseen höykytykseen kuin aikoinaan pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa. Soini kuitenkin myöntää, että perussuomalaiset on pärjännyt hänen lähtönsä jälkeen paremmin kuin hän etukäteen ajatteli.
– Se johtuu myös siitä, että muut puolueet ovat niin huonoja.
Keskusta, perussuomalaiset ja KD tiiviimpään yhteistyöhön
Perussuomalaisten tuore puheenjohtaja Riikka Purra tarvitsisi Soinin mukaan oman linjan.
– Pitää olla jotain omaa, ei voi olla Halla-ahon klooni tai perintöprinsessa.
Soini ihmettelee myös perussuomalaisten puoluekokouksen varapuheenjohtajavalintoja, joista hän nostaa esiin kansanedustaja Sebastian Tynkkysen. Kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittu Tynkkynen on saanut jo kaksi tuomiota kiihottamisesta kansanryhmää vastaan ja sai keväällä jälleen syytteen samasta rikosnimikkeestä.
– Miten tuolla tyylillä hoidetaan ihmisten asioita?
Soini palaa jo aiemmin kertomaansa ajatukseen siitä, että Suomen poliittisessa kentässä on kraatterin kokoinen aukko. Soinin mukaan sen voisivat täyttää keskusta, perussuomalaiset ja kristillisdemokraatit tekemällä tiiviimpää yhteistyötä. Puolueilla olisi hänen laskelmiensa mukaan sen jälkeen yhteensä 30 prosentin kannatus.
– Se olisi suuri, Suomea hallittaisiin keskeltä.
Hän ei kerro tekevänsä asialle aktiivisesti itse mitään, mutta sanoo olevansa valmis auttamaan, jos joku ryhtyisi tällaista ajamaan.
Jälkiviisautta jakautumisen hetkeen
Soini palaa kirjassaan myös dramaattisiin hetkiin vuonna 2017, kun perussuomalaisten eduskuntaryhmä jakautui kahteen osaan. Kaikki perussuomalaiset ministerit ja joukko muita kansanedustajia erosivat perussuomalaisten eduskuntaryhmästä ja perustivat oman eduskuntaryhmän nimeltä Uusi vaihtoehto. Sen ympärille perustettiin Sininen tulevaisuus -puolue.
– Agenttitarinat siitä, että minä olisin johtanut Halla-ahon vastaista kapinaa tai ollut mitenkään valmistelemassa puolueoperaatiota ennen puoluekokousta, eivät ole totta. Näyttö on nolla. Olin käytännössä viimeinen kansanedustaja, joka päätti lähteä uuteen eduskuntaryhmään, Soini kertoo kirjassa.
Päätökset tehdään ajassa niillä tiedoilla ja taidoilla, jotka silloin ovat saatavilla, Soini toteaa. Lopputulos olisi kuitenkin voinut olla erilainen, jos hänellä olisi sillä hetkellä ollut jaksamista johtaa ja ajatella selkeästi, Soini uskoo.
– Kukaan ei tätä esittänyt, enkä minäkään silloin, mutta mitä jos olisin mennyt (kristillisdemokraattien puheenjohtajalle) Essayahin Sarille ja sanonut, että lyödään sinisten ja kristillisten eduskuntaryhmät yhteen? Tämä on sellaista luovuutta, mitä pitäisi olla kriisitilanteessa. Mutta turha hurskastella, en tehnyt esitystä silloin, hän sanoo haastattelussa.
Jättää auki mahdollisuuden meppiydestä
Kirjassa Soini jättää europarlamentin oven auki.
– On se mahdollista. Minulla on verkostot olemassa, joten se olisi aika helppoa. Mutta katsotaan nyt, europarlamenttivaaleihin on vielä aikaa, hän sanoo.
Sekin on vielä auki, minkä maan tai puolueen edustajana hän mahdollisesti asettuisi ehdolle. Viime eurovaalien alla vuonna 2019 häntä kysyttiin sekä sinisten että kristillisdemokraattien listalle. Häntä haviteltiin ehdokkaaksi myös toisesta jäsenmaasta. Maata hän ei paljasta.
– Olin ulkoministerinä, kun vaalit olivat. Se olisi ollut vähän hankalaa.
Hän toimi europarlamentaarikkona vuosina 2009–2011.