Oletko jo tyystin sekaisin siitä, mikä yhtiö tekee mitäkin Talvivaarassa? Missä Pekka Perä huseeraa, entä mikä on Terrafame? Mitä purkuputkeen kaadetaan?
Kaksi yhtiötä
Talvivaara jakautuu karkeasti kahteen yhtiöön. Sekavahko tilanne syntyi, kun kaivostoimintaa harjoittanut tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo hakeutui viime vuoden lopulla konkurssiin, mutta pörssiin listautunut emoyhtiö ei.
Terrafame Oy
Varsinaista kaivoksen liiketoimintaa harjoitetaan valtion Terrafame Oy:ssä. Yhtiön hallituksen puheenjohtaja on Lauri Ratia, kokenut hallitusammattilainen. Terrafame osti elokuun alussa konkurssipesältä Talvivaara Sotkamon liiketoiminnan. Terrafamen omistaa Terrafame Group, jonka omistaa puolestaan Suomen valtio. Yhtiöiden toimintaa ohjaa työ- ja elinkeinoministeriö.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Omaa elämäänsä elää Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj. Se on pörssilistattu yritys, joka myy palveluja ja vuokraa kalkkilaitosta valtion Terrafamelle. Pörssiyhtiö on yrityssaneerauksessa eli sen toimintaa yritetään tervehdyttää saneerausmies, asianajaja Pekka Jaatisen johdolla.
Tätä yhtiötä omistavat muun muassa ne ihmiset, jotka ovat sijoittaneet rahojaan Talvivaaran osakkeisiin. Osakkeilla ei voi tällä hetkellä käydä kauppaa pörssissä.
Yhtiön tavoitteena on päästä jollain tavalla osalliseksi uudesta Talvivaara-järjestelystä esimerkiksi hankkimalla omistusta Terrafamesta.
Konkurssipesän työt vähenivät
Konkurssiin menneen Talvivaara Sotkamon pesä on ollut julkisselvityksessä viime vuoden lopusta asti. Se tarkoittaa velkaisen konkurssipesän selvittämistä valtion varoilla.
Julkisselvittäjä Jari Salmisen työt ovat vähentyneet dramaattisesti sen jälkeen, kun pesä muutama viikko sitten myi kaivosliiketoimintansa valtion Terrafamelle.
Mitä Talvivaarassa juuri nyt tapahtuu?
Louhinta
Kaivoksella ajetaan tuotantoa uudelleen ylös. Tähän kuuluu muun muassa louhinnan käynnistäminen pitkän tauon jälkeen. Louhinnan valmistelu aloitettiin aiemmin kesällä ja ensimmäiset räjäytykset tehtiin viime viikolla. Nyt on louhittu sivukiveä ja varsinaiseen malmiin eli arvokkaaseen kiveen on määrä siirtyä ensi kuun alussa.
Louhinnan alkuvalmistelut hoidettiin eduskunnan myöntämällä "hätärahoituksella" ja sitä perusteltiin ympäristövahinkojen ehkäisyllä. Terrafamen mukaan ilman louhintaa bioliuotuskasat ovat vaarassa jäätyä, mikä voi aiheuttaa myrkyllisen liuoksen karkaamisen luontoon.
Louhinnan aloittaminen tukee tietenkin myös liiketoiminnan jatkamista ja kaupallisen ratkaisun löytämistä.
Purkuputki
Terrafame rakentaa parhaillaan noin 18 kilometrin mittaista putkea kaivokselta pohjoiseen Nuasjärveen. Putki alkaa olla lähes valmis. Sen tavoitteena on vakauttaa kaivoksen vaikeaa vesitilannetta.
Putkea pitkin on määrä juoksuttaa järveen kaivoksen käsiteltyjä jätevesiä. Kyse on siis vesistä, joita on jonkin verran jo puhdistettu kaivosalueella eri menetelmillä. Viranomaisen keväisessä lupapäätöksessä määrättiin, kuinka paljon vedessä saa käsittelyjen jälkeen olla muun muassa sulfaattia. Sulfaatti on aiheuttanut kaivoksen lähivesistöissä aiemmin ongelmia. Vuositasolla sulfaattia saa johtaa Nuasjärveen 24 000 tonnia ensimmäisen kolmen vuoden aikana ja sen jälkeen 10 000 tonnia vuodessa. Määrät ovat pienempiä kuin Talvivaara oli itse toivonut.
Putkihanke on herättänyt runsaasti vastustusta ja lupapäätöksestä on tehty useita valituksia Vaasan hallinto-oikeuteen. Sieltä ratkaisua odotetaan alkusyksyn aikana. Oikeuden päätös voi estää purkuputken käyttämisen eli Talvivaara on rakentanut sitä omalla riskillään.
Alunperin putki piti muuten rakentaa päinvastaiseen käyttötarkoitukseen eli lisäveden johtamiseen kaivokselle.
Mitä maksaa veronmaksajalle?
Talvivaara on tullut maksamaan veronmaksajille eri reittejä jo satoja miljoonia euroja. Kesällä kerrottiin, että Talvivaara kulutti eduskunnan sille myöntämää "hätärahoitusta" noin 11 miljoonaa euroa kuukaudessa. Sen jälkeen kun konkurssipesä myi liiketoiminnan valtion Terrafame-yhtiölle, kuluja on vaikeampi arvioida. Rahaa mennee joka tapauksessa louhinnan aloittamisen takia aiempaa enemmän.
Terrafame käyttää nyt sille eduskunnan myöntämää pääomaa. Kyse ei siis ole enää ympäristövahinkojen ehkäisemiseen korvamerkityn hätärahoituksen käyttämisestä, vaan valtion sijoitustoiminnasta. Valtion sijoitus yhtiöön on yhteensä 209 miljoonaa euroa.
Talvivaaran liiketoiminnan kehitys jatkossa näyttää, mitä rahoilla saadaan aikaiseksi tai mihin asti ne riittävät.
Oikeus- ja rikosprosessit
Ympäristörikossyytteet
Pekka Perää syytetään törkeästä ympäristön turmelemisesta oikeudenkäynnissä, joka on käynnissä Kajaanin käräjäoikeudessa. Syytettyinä ovat myös kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari, ex-toimitusjohtaja Harri Natunen ja metallien talteenoton osastopäällikkönä toiminut mies. Syyttäjän mukaan rikosta on jatkettu lukuisten vuosien ajan. Syytetyt ovat kiistäneet syyllistyneensä lainvastaisuuksiin.
Tiedottamisrikosepäily
Poliisi tutkii myös epäilyä, jonka mukaan Talvivaaran kaivososakeyhtiö Oyj ei ole kertonut sijoittajille riittävästi tuotannon ongelmista. Pörssiyhtiöiden tiedottamista valvova Finanssivalvonta teki tutkintapyynnön poliisille. Yhtiö itse on ilmoittanut toimineensa asianmukaisesti.