Toimi turvallisesti netissä -tietopaketti

Lehtikuva/Mikko Stig
Lehtikuva/Mikko StigCopyright:MTV3 Oyj/Lehtikuva,2010
Julkaistu 17.05.2010 15:00(Päivitetty 10.08.2010 14:32)

Uskallanko tehdä ostoksia verkossa? Onko salasana helppo varastaa? Lue asiantuntijan vastaukset internetin käytön turvallisuutta koskeviin kysymyksiin.

Salasanat

Tietoturva on iso bisnes. Tietoturvariskejä saatetaan joskus liioitella, jotta turvaohjelmat menisivät paremmin kaupaksi.

Yrityksissä tietoturvariskit ovat sitä tasoa, että suojaus tulee tarpeeseen. Tavallisen henkilön, joka käyttää konetta pääosin kotoa käsin harrastepohjalta, ei tarvitse olla asiasta erityisen huolissaan.

Salasanan määrittelyssä tärkeintä on se, että valitsee joka paikkaan eri salasanan. Peruskäyttäjän salasanaksi riittää yksinkertainen sana, joka on helppo muistaa. Kotioloissa salasanan voi kirjoittaa tarvittaessa lapulle muistiin.

Tuntemattoman käyttäjän salasanan arvaaminen on lähestulkoon toivoton tehtävä. Kun kyse on www-palvelusta, palvelu menee lukkoon, mikäli salasanakenttään yrittää syöttää tietyn määrän vääriä sanoja.

Salasanan varastamista suuremman uhan muodostavat esimerkiksi pankkikortin ja pin-koodin urkkimiset.

Virukset

Lehtikuva/Timo Jaakonaho

Lehtikuva/Timo Jaakonaho

Tietokoneeseen iskevästä haittaohjelmasta voi koitua todellista vahinkoa. Virusten uhka on kuitenkin paikoin liioiteltua. Virustorjuntaohjelman käyttäminen ei ole välttämätöntä mikäli ymmärtää tietokoneen käytön perusteet. Kyseisten ohjelmien haittapuoli on se, että ne tekevät koneen hitaaksi.

Nollatason kotikäyttäjän on kuitenkin hyvä hankkia koneeseen virustorjunta ikävien yllätysten välttämiseksi. Lisäksi kannattaa tarkistaa säännöllisesti, että tietokoneen päivitykset ovat ajan tasalla.

Viime aikoina otsikoihin ovat nousseet erityisesti yleisesti käytössä olevat Adoben Acrobat- ja Flash-ohjelmat. Niistä on löytynyt tietoturva-aukkoja, mikä johtuu siitä, että ohjelmien päivitysmekanismi ei ole ajan tasalla. Moni käyttää vanhoja, turvattomia versioita.

Uudet ohjelmat tarjoavat automaattisesti tasaisin väliajoin päivitysmahdollisuutta. Tartu tällöin toimeen!

Materiaalin lataaminen internetistä

Internetin käyttäjä törmää tämän tästä houkuttelevasti vilkkuviin mainoksiin, jotka tarjoavat mahdollisuutta ladata koneelle monenlaista materiaalia.

Lataa-painiketta ei kannata painaa hetken mielijohteesta, sillä on vaara, että koneeseen iskee latauksen kylkiäisenä virus. Viruksia piilotetaan runsaasti muun muassa ilmaisten näytönsäästäjien taakse.

Nykyään suurin uhka ovat erilaiset "tietoturvaohjelmat". Niitä mainostetaan ja suorastaan tyrkytetään käyttäjälle. Osa ohjelmista on täysin hyödyttömiä, osa suorastaan istuttaa haittaohjelmia koneeseen. Yhteistä näille ohjelmille on se, että ne vaativat rahaa. Tietoturvaohjelmien lisäksi ohjelmat saattaa olla nimetty tietokoneen nopeutus- tai tarkistusohjelmiksi, joita pitäisi käyttää säännöllisesti.

Älä lataa näitä! Lataa vain ohjelmia, joiden alkuperästä ja toiminnasta voit olla varma, tai joita joku kokenut käyttäjä voi suositella.

Verkkokaupat

Lehtikuva/Marja Airio

Lehtikuva/Marja Airio

Ostosten tekeminen verkossa on yleistynyt viime vuosina. Verkkoshoppailu on pääosin turvallista, kun käyttää tervettä järkeä ja kiinnittää huomiota muutamiin seikkoihin.

Varmin hälytysmerkki huijauksesta on poikkeuksellisen halpa hinta; etenkin, jos kyseessä on normaalisti kallis tuote. Internet-sivujen ulkoasusta voi myös päätellä jotain verkkokaupan luotettavuudesta. Lisäksi selaimessa tulee näkyä lukon kuva, joskaan se ei yksistään takaa kaupankäynnin turvallisuutta.

Suurin vaara liittyy nettihuutokauppoihin. Niissä liikkuu myös Suomessa sarjahuijareita, jotka saattavat jäädä kiinni, mutta jatkavat sen jälkeen toimiaan. Kauppakumppanille ei kannata siirtää rahaa ennen kuin on varma toisen rehellisyydestä.

Nettiin jää jälki

Käyttäjän on syytä muistaa, että kaikki hänen internetiin laittamansa materiaali on kopioitavissa. Vaikka omat tekstit tai kuvat poistaisi myöhemmin, joku on saattanut ehtiä kopioida ne sitä ennen omaan käyttöönsä.

Kansalliskirjasto kerää lakisääteisesti talteen Suomessa julkaistun kirjoitetun materiaalin. Tämä pätee myös käytöstä poistuneisiin internet-sivuihin. Kansalliskirjaston arkistot ovat kaikille avoimet. Internetiin laitettu materiaali jää siis elämään myös tätä kautta.

Käyttäytyminen internetissä

Kokemattomalle käyttäjälle voi olla yllätys, että kaikki, mitä internetistä löytyy, ei olekaan totta. Virtuaalimaailmassa säännöt ovat toiset. Keskustelupalstoilla meno voi olla hyvin erilaista reaalimaailmaan verrattuna.

Tässä kohtaa tulee huomata, että kaikki, mitä kansalainen internetiin laittaa, lasketaan julkaisutoiminnaksi, ja sitä koskevat julkaisulait. Harkitsemattomat viestit, kuten rasistiset kommentit, voivat johtaa oikeudellisiin seurauksiin kuten sakkoihin.

Lähde: tietoturva-asiantuntija Petteri Järvinen

Ministeriön tietoturvasivusto

Studio55/Jenni Kokkonen

Tuoreimmat aiheesta

Studio55