Totta vai tarua vitamiineista?

Vitamiinien käytöstä liikkuu paljon sekä tietoa että uskomuksia.
Vitamiinien käytöstä liikkuu paljon sekä tietoa että uskomuksia.
Julkaistu 21.02.2011 05:45(Päivitetty 07.11.2012 13:31)

Vitamiineihin ja niiden käyttöön liittyy yhä uskomuksia, joista osa ei pidä enää paikkaansa. Studio55.fi pyysi asiantuntijaa kommentoimaan seitsemää väittämää tämän päivän tiedon valossa.

Vitamiineista on mahdollista saada yliannostus.

Totta. Erityisesti rasvaliukoisten A- ja D-vitamiinien liialliseen saantiin liittyy riskejä. Myös muiden vitamiinien liiallinen saanti voi aiheuttaa esimerkiksi ruoansulatuskanavan oireita, kuten ripulia tai pahoinvointia.

Ruuasta ei saa luonnostaan tarpeeksi vitamiineja.

Totta ja tarua. Monipuolinen ruokavalio riittää pääsääntöisesti turvaamaan riittävän vitamiinien saannin. Poikkeuksena on D-vitamiini, jota suomalaiset saavat keskimäärin riittävästi vain kesäaikaan auringon valon vaikutuksesta.

Tiukkaa kasvisruokavaliota noudattavilla henkilöillä B12-vitamiinin riittävään saantiin (täydennetyt elintarvikkeet, vitamiinivalmisteet) tulee kiinnittää huomiota, koska B12-vitamiinia saadaan vain eläinkunnan tuotteista.

Ravinnosta saatavat vitamiinit ovat parempia kuin purkista saatavat.

Vitamiinit purkista vai ruuasta?

Vitamiinit purkista vai ruuasta?

Totta. Ravinnon mukana saadaan vitamiinien lisäksi monia muita elimistölle hyödyllisiä aineita, jotka puuttuvat purkista saatavista pillereistä. Tällaisia aineita ovat esimerkiksi ravintokuidut ja kasvisten sisältämät karotenoidit tai flavoinoidit.

Tavallista ruokaa syömällä ei voi myöskään saada liikaa jotakin vitamiinia (poikkeuksena maksan A-vitamiini, katso seuraava kysymys), kun taas vitamiinipillereistä vitamiineja voi saada liikaa, jos niitä käyttää suositeltua suurempia määriä. Erityisesti rasvaliukoisten A- ja D-vitamiinien liialliseen käyttöön sisältyy riskejä.

Maksatuotteita pitää syödä maltilla liian A-vitamiinin takia.

Totta. Maksan jatkuvalla, runsaalla käytöllä on olemassa A-vitamiinimyrkytyksen riski, joskin ruoka-aineista johtuvat myrkytystapaukset ovat erittäin harvinaisia. Kuitenkin raskaana olevien naisten ja alle kouluikäisten lasten osalta on syytä kiinnittää erityistä huomiota maksan syöntiin.

Maksa sisältää suuria määriä A-vitamiinia niin sanotussa retinoidi-muodossa, joka suurina annoksina voi lisätä sikiövaurioiden ja keskenmenon riskiä. A-vitamiinin liikasaannin oireita ovat yleisoireet, kuten päänsärky ja väsymys sekä ruoansulatuskanavan, ihon, hermoston ja tuki- ja liikuntaelimistön oireet.

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Kansanterveyslaitos (nykyisin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) ja valtion ravitsemusneuvottelukunta ovat antaneet suositukset maksan syönnistä alle kouluikäisille lapsille ja raskaana oleville naisille.

Kasvissyöjät kärsivät helposti vitamiinien puutteesta.

Onko kasvissyöjän oltava huolissaan vitamiinien saannistaan?

Onko kasvissyöjän oltava huolissaan vitamiinien saannistaan?

Totta ja tarua. Riippuu siitä, miten kasvisruokavalion koostaa. Tiettyjen välttämättömien ravintoaineiden saanti saattaa tiukkaa kasvisruokavaliota noudattaessa jäädä liian vähäiseksi. Erityisesti tällainen on B12-vitamiini, mutta myös D-vitamiini (myös sekaruoan syöjillä), B2-vitamiini ja kivennäisaineista kalsium ja rauta.

Kasvisruokavaliota voi täydentää ravintoainevalmisteilla tai esimerkiksi vitamiineja sisältävillä soijatuotteilla. Maitotuotteiden ja kananmunan sisällyttäminen kasvisruokavalioon lisää selvästi sen ravintoarvoa. Monet kasvisruokavaliota noudattavat ovat hyvin valveutuneita ja tietävät, mitä vitamiineja ja kivennäisaineita heidän on ruokavalioonsa tarpeellista lisätä.

Mitä enemmän vitamiineja syöt, sen paremmin voit.

Tarua. Vitamiinien saantisuositukset perustuvat laajaan tieteelliseen asiantuntija-arviointiin. Vitamiinien liian suuri käyttö voi olla myös elimistölle haitallista, kuten edellä käy ilmi.

Jos syöt oikeaoppisesti vitamiineja, voit syödä ohessa mitä vain.

Tarua. Vitamiinit ovat vain yksi osa terveellistä ravintoa. Tärkeää on myös huolehtia riittävästä proteiinin, välttämättömien rasvahappojen, hiilihydraattinen (erityisesti ravintokuidun) ja kivennäisaineiden saannista.

Lähde: Pääsihteeri Kaisa Kukkonen, Valtion ravitsemusneuvottelukunta

Kuvat: Colourbox.com

Studio55/Jenni Kokkonen

Tuoreimmat aiheesta

Studio55