Suomen kauppa Venäjän kanssa lähti jyrkkään laskuun maaliskuun toisesta viikosta alkaen, kertoo Tulli. Tullille tehtyjen vienti-ilmoitusten määrä laski 60 prosenttia edeltäneisiin kahteen viikkoon verrattuna.
Suomeen saapuu normaalisti reilut 20 merialusta Venäjän satamista viikoittain. Tulli kertoo, että maaliskuun toisella ja kolmannella viikolla saapui viikossa vain 9 alusta, eli määrä yli puolittui.
Venäjän tuonnin suurin tuoteryhmä on raakaöljy, joka saapuu Suomeen pääosin satamien kautta.
Suomi toi viime vuonna 8,4 miljoonaa tonnia raakaöljyä, kun vuoden 2019 tuonti oli 12,5 miljoonaa tonnia. Venäjän osuus raakaöljyn tuontimäärästä on laskenut ja oli viime vuonna 81,3 prosenttia. Vielä vuonna 2019 Venäjän osuus oli 88,3 prosenttia.
Myös kuorma-autoliikenne on vähentynyt. Kaakonkulmalla eli Vaalimaalla, Imatralla ja Nuijamaalla lähtevien ja saapuvien kuorma-autojen lukumäärä laski kolmanneksen kahden viime viikon aikana.
– Viennissä lasku näkyy eniten suurimmissa tullinimikkeissä, kuten koneet ja laitteet, joissa on myös eniten vientipakotteita. Toinen suuri vientipakotenimikeryhmä on sähkökoneet ja -laitteet, joka on ollut kovassa pudotuksessa jo viimeiset kolme viikkoa. Vientipakotteiden ulkopuolisten ryhmien suurin lasku on paperissa ja pahvissa sekä energiatuotteissa, kertoi tilastojohtaja Olli-Pekka Penttilä tiedotteessa.
Sodan ennustetaan lähes pysäyttävän talouskasvun
Suomen talouden elpymisvire pysähtyy sotaan Ukrainassa, arvioidaan Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ennusteessa. Tänä vuonna talouden ennustetaan kasvavan vain 0,5 prosenttia ja ensi vuonna noin prosentin.
– Talous oli toipumassa hyvää vauhtia koronasta, mutta Venäjän häikäilemätön hyökkäys muutti sekä turvallisuus- että talousympäristön. Sodalla on merkittävä taloudellinen vaikutus niin lyhyellä kuin pidemmällä aikavälillä, sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen tiedotteessa.
Toisaalta epävarmuuden taloudessa arvioidaan olevan suurta. Jos sota jäisi lyhytaikaiseksi, olisi talouskasvu nopeampaa ja talous voisi kasvaa tänä vuonna noin kolme prosenttia. Jos taas kriisi eskaloituisi, talous voisi painua taantumaan.
Sota heikentää työllisyyttä
Ennusteen mukaan Suomen talous kärsii sodan vuoksi viennin laskusta, raaka-aineiden hintojen noususta sekä tuotantoketjujen ongelmista. Toisaalta PTT arvioi, että puolustusmenojen lisäykset ja energiasiirtymän nopeuttaminen Euroopassa piristävät taloutta. Sodan arvioidaan heikentävän talouden kautta myös työllisyyttä, nopeimmin teollisuuden sekä matkailun alalla.
PTT:n mukaan työllisyys paranee alkuvuoden hyvän vireen myötä 74 prosenttiin tänä vuonna, mutta kääntyy ensi vuonna uudelleen laskuun sodan talousvaikutusten takia.
PTT arvioi inflaatiovauhdiksi tänä vuonna viisi prosenttia ja ensi vuonna maltillisemman 2,5 prosenttia. Inflaatio hidastaa kulutuksen kasvua, koska hinnat nousevat tänä vuonna selkeästi nopeammin kuin palkat, kertoo ennuste.Myös Ukrainan tilanteen aiheuttama epävarmuus voi vähentää kotitalouksien kulutushalukkuutta.
Vienti kärsii iskun ja tuonnin korvaaminen tulee kalliiksi
PTT:n luvut Suomen viennin tyrehtymisestä ovat Tulliakin suuremmat. PTT:n mukaan vienti Venäjälle on laskenut jo 70 prosenttia sodan vuoksi, ja vienti menetetään lähes kokonaan, jos konflikti pitkittyy.
Venäjän merkitys Suomen kauppakumppanina on laskenut vuoden 2014 jälkeen, mutta isku on silti raskas.
– Suomalaiset yritykset etsivät uusia markkinoita, mutta kun kaikki muutkin tekevät niin, on niiden löytäminen hankalaa, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari.
PTT:n mukaan tuonti Venäjältä Suomeen on määrällisesti lähinnä raakaöljyä. Isompia ongelmia kuitenkin aiheuttaa malmien, metallien, puun ja lannoiteraaka-aineiden tuonnin seisahtuminen. Nekin pystytään pääosin korvaamaan muista lähteistä, mutta se vie aikaa ja tulee kalliimmaksi.
Tuonnin puute haittaa suomalaista tuotantoa tämän vuoden mittaan esimerkiksi rakentamisessa ja metsäteollisuudessa.